Perjantaina työelämän kuormittavuus ylittää työntekijöiden kantokyvyn – loppuvuosi otetaan velaksi työntekijöiden työhyvinvoinnista

Suomi haluaisi tuottavuutta ja kasvua, mutta se kuluttaa samalla loppuun tärkeimmän kilpailutekijänsä: ihmisten työkyvyn.​ Noin 9 prosenttia työikäisistä kärsii todennäköisestä työuupumuksesta ja 16 prosentilla heistä on kohonnut riski uupua. Yhteensä siis joka neljännellä suomalaisella työuupumusoireilu on huolestuttavalla tasolla.

– Luvut ovat hälyttäviä. Suomen työelämä elää yli psyykkisten voimavarojensa. Tilastojen mukaan useampi kuin joka kolmas sairauspoissaolopäivä johtuu mielenterveyssyistä, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola sanoo.

Joka toinen Pron jäsenistä kertoo työn olevan jatkuvasti ylikuormittavalla tasolla. Kuormitusta lisäävät jäsenten mielestä erityisesti turhiksi koetut työtehtävät, häiriöt ja keskeytykset, jotka vaikeuttavat keskittymistä ja vievät energiaa pois olennaisesta työstä.

Hyvä työelämä on miljardien eurojen kysymys

Kysymys on myös taloudellinen. Pitkien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi Suomessa menetetään vuosittain arviolta lähes 6 miljoonaa työpäivää eli noin 26 000 henkilötyövuotta. Työmarkkinoilla mielenterveyden häiriöihin liittyvät epäsuorat kustannukset ovat vuosittain noin 4,7 miljardia euroa. Maksajina ovat työnantajat, sosiaalivakuutuksen rahastot, valtio ja kunnat sekä työntekijät itse.

Suomessa työuupumus ei ole itsenäinen sairausdiagnoosi, eikä se pääsääntöisesti oikeuta sairauspäivärahaan. Pahimmillaan tämä tarkoittaa, että työuupumuksesta kärsivä henkilö jää ilman tuloja työnantajan maksaman sairausajan palkan päätyttyä. Tämä voi puolestaan lisätä stressiä ja vaikeuttaa toipumista.

Työntekijän toimeentulon turvaamiseksi työuupumuksen sijaan kirjataan usein jokin muu diagnoosi, kuten masennus tai ahdistuneisuushäiriö. Tämä vaikeuttaa työuupumuksen tunnistamista, ehkäisyä ja seurantaa sekä vääristää tilastoja.

Lainsäädäntö ei tunnista työuupumusta riittävän hyvin

Ammattiliitto Pro ehdottaa lakimuutosta, jonka myötä todetun työuupumuksen perusteella työntekijällä olisi oikeus sairauspäivärahaan. Lainsäädännön tulee tunnistaa työelämän kuormituksesta johtuva uupumus ja turvata työntekijän toimeentulo myös silloin, kun työkyky on työuupumuksen vuoksi heikentynyt.

– Työuupumuksen tunnistaminen sairauspäivärahan perusteena vahvistaisi työntekijöiden toimeentuloturvaa ja toipumista ja kannustaisi työpaikkoja puuttumaan kuormittaviin työoloihin nykyistä aiemmin, Simola sanoo.

Ammattiliitto Pron kansalaisaloite on allekirjoitettavissa 2.10. alkaen kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa.

Ylikuormituspäivä perustuu Työterveyslaitoksen vuosittaiseen Miten Suomi voi ​ -tutkimukseen. Laskutapa perustuu kuormitusoireiluun.