STT suunnittelee uudelleenjärjestelyä: nykymuotoinen liiketoiminta saattaa päättyä

STT:n uutis- ja kuvatoimistoliiketoiminta on pitkään ollut tappiollista. Organisaatiota ja tuotteistusta uudistettiin viimeksi vuodenvaihteessa 2025–2026, kun Sanoman uutismediat lopettivat STT:n palveluiden käytön.

”Sopeuttamistavoitteisiin ei kuitenkaan käytännössä päästy, kulut ovat edelleen tuloja suuremmat. Edessä olisi väistämättä uusi muutoskierros, emmekä usko että voimme tarjota asiakkaille riittävää palvelutasoa nykyistä pienemmällä toiminnalla. Uutis- ja kuvatoimistoliiketoiminnan ylläpito STT:n nykyisen asiakasmäärän varassa ei ole realistista”, sanoo STT:n toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen.

Toinen syy uudelleenjärjestelysuunnitelmaan päätymiselle on se, että omistaja- tai asiakaskunnasta ei ole löytynyt halukkaita toimijoita STT:n liiketoiminnan kehittämiseen kestävälle pohjalle.

STT on perinteisesti ollut asiakkaidensa omistama. Sanoma Media Finlandista tuli STT:n enemmistöomistaja vuonna 2018, kun Alma Media ja TS-yhtymä luopuivat omistuksestaan. Sanoma on kuluneen vuoden aikana etsinyt aktiivisesti ratkaisua, jossa STT:n omistus ja kehitysvastuu jakautuisivat nykyistä laajemmin uutistoimistopalvelun käyttäjien kesken. Sanoma on ollut valmis luopumaan osuudestaan nimelliseen hintaan.

”STT:n uutistoimistoliiketoiminnan kääntäminen vaatisi pitkäjänteistä kehitystyötä ja siihen sitoutuneita omistajia. Tällaista tahtotilaa ei valitettavasti ole löytynyt. STT:n hallitus ja pääomistajat ovat uudelleenjärjestelytarpeesta yksimielisiä”, kuvaa STT:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Putkiranta.

STT:n toinen, pienempi osa, yritysten lehdistötiedotteita jakeleva, alle kymmenen henkilöä suoraan työllistävä STT Viestintäpalvelut on kannattava ja se on kattanut uutis- ja kuvatoimistoliiketoiminnan tappioita. Uudelleenjärjestelysuunnitelma ei koske Viestintäpalveluja eikä sillä ole vaikutusta Viestintäpalvelujen asiakkuuksiin.

”Uutis- ja kuvatoimistoliiketoiminnan laskeminen Viestintäpalvelujen osuuden kasvun varaan ei kuitenkaan ole kestävää, samalla kun myös Viestintäpalveluiden markkina on kilpailtu ja muuttuu nopeasti”, sanoo Putkiranta. 

Valtio oli valmis tulemaan mukaan STT:n kehittämiseen noin miljoonan euron kertaluontoisella valtiontuella. Arvioitu tuen tarve oli suurempi, mutta se ei täysimääräisenäkään olisi yksin riittänyt tulevien vuosien transformaation rahoittamiseen. Valtiontukeen liittyvä prosessi on kesken, eikä tukea ole vastaanotettu. 

STT:ssä käynnistetään nyt muutosneuvottelut, joiden piirissä on koko henkilökunta lukuun ottamatta STT Viestintäpalvelujen henkilökuntaa. Enimmillään uudelleenjärjestely voi johtaa 95 työtehtävän päättymiseen. Suunnitelman mukaan nykymuotoinen liiketoiminta voi päättyä maaliskuussa. Neuvottelujen piirissä on 95 työntekijää, joista 68 työskentelee teksti- tai kuvatoimituksessa ja muut STT:n muissa palveluissa, kehitystehtävissä, liiketoiminnoissa tai tietohallinnossa.

Jos uutis- ja kuvatoimistopalvelu päättyy, sen asiakkaiden on järjestettävä uudelleen perusuutisvirran ja kuvapalveluiden tuotanto. STT tuottaa päivittäin uutis- ja kuvapalveluja usealle kymmenelle asiakkaalle Suomessa ja kansainvälisen uutistoimistoverkoston kautta myös ulkomailla.

”Median murros on ollut nopeaa, ja nyt STT:n asiakkaat joutuvat sopeutumaan. Osa uutismedioista on jo toimittanut itse vastaavat uutiset eivätkä ne ole enää käyttäneet STT:n palveluja. STT:n tilanne konkretisoi mediatoimialan muita Pohjoismaita heikommat ympäristöolosuhteet. Valtio on esimerkiksi pitkälti luopunut STT:n palvelujen asiakkuudesta eikä Suomessa ole mediatukia”, sanoo STT:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Mervola.

”STT on ollut pitkään merkittävä osa suomalaista mediakenttää. Henkilökunta on tehnyt hyvää työtä haastavissa ja jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa jo vuosia, tilanne on heidän kannaltaan erityisen ikävä. Tuemme STT:n henkilökuntaa ja johtoa tilanteen hoitamisessa mahdollisimman hyvin”, Petteri Putkiranta jatkaa.