Jessi Jokelainen: Hallituksen naiivin optimistinen digipolitiikka yliarvioi tekoälyn tuottavuushyödyt

Digikompassi linjaa Suomen digitalisaation kehitystä vuoteen 2030, ja sen päivitystä perustellaan erityisesti tekoälyn nopealla kehityksellä.

– Tekoälymurros ei muuta vain työn luonnetta. Se pakottaa pohtimaan ihmisen ja työn suhdetta, toimeentuloa ja yhteiskunnan roolia. Olemme nyt keskellä jotain niin vierasta, että tarvitaan rohkeutta ajatella isommin, Jokelainen sanoo.

– Miten turvaamme kaikkien toimeentulon, jos siirtymä aiheuttaa laajaa työttömyyttä? Miten varmistamme, että hyödyt jakautuvat kaikille eikä vain harvoille? Miten takaamme, että digitalisaatio palvelee meitä, eikä jätä jälkeensä vain epävarmuutta, kasvavia elinkustannuksia ja datakeskusjättien raivaamia entisiä metsiä?

Hallitus tavoittelee julkisen hallinnon tekoälyuudistuksella 20 prosentin tuottavuusparannusta vuoteen 2031 mennessä. Valtionhallinnon tekoälyinvestointiohjelmaan on varattu kymmenen miljoonaa euroa, vaikka asiantuntijat arvioivat laajemman julkisen sektorin muutoksen vaatimat panostukset huomattavasti suuremmiksi.

– Tekoäly ei itsessään tuota tehokkuutta, vaan sitä täytyy osata käyttää. Julkisen sektorin järjestelmät ja osaaminen ovat vielä puutteellisia. On turhaa investoida polkupyörään, jos kukaan ei osaa ajaa sillä, Jokelainen sanoo.

– Digitalisaation onnistumisen pitää näkyä parempana arkena ja reilummin jakautuvina hyötyinä. Hyvinvoinnin pitää olla digikompassin päämäärä. Kaikki muu on vain väline sen saavuttamiseksi.