Jyväskylän yliopisto

Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä tärkeää on omaan kuntotasoon nähden sopiva liikunnan teho

1.10.2026 07:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Liikuntasuosituksista tutut reipas ja rasittava liikkuminen määritellään usein käyttämällä samoja intensiteetin raja-arvoja riippumatta yksilön kuntotasosta.  Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus nostaa esiin, että yleisten intensiteettirajojen käyttö tutkimuksissa voi vaikuttaa merkittävästi saatuihin tuloksiin. Väestötason seurantatutkimus osoittaa, että liikkuminen tukee ikääntyneiden toimintakykyä, kun sen intensiteetti on riittävä suhteessa yksilön kuntotasoon. 

Tutkimus muistuttaa, että yksilön kuntotaso vaikuttaa siihen, millä liikkumisen intensiteetillä voidaan saada terveyshyötyjä.
Tutkimus muistuttaa, että yksilön kuntotaso vaikuttaa siihen, millä liikkumisen intensiteetillä voidaan saada terveyshyötyjä. Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, miten reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä on yhteydessä toimintakyvyn muutoksiin 75–85-vuotiailla nelivuotisen seurannan aikana.  

Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko liikkumisjaksojen pituus yhteydessä toimintakyvyn muutoksiin seurannan aikana. Toimintakykyä arvioitiin kävelykykyä ja kestävyyskuntoa sekä jalkojen voimaa ja tehoa mittaavilla testeillä. 

Liikkumisen intensiteetti kannattaa suhteuttaa omaan kuntotasoon 

Tutkimuksessa havaittiin, että suurempi reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä oli yhteydessä vähäisempään kävelykyvyn ja aerobisen kunnon heikkenemiseen, kun liikunnan intensiteetti oli suhteutettu omaan kuntotasoon. Kun kaikille käytettiin samaa intensiteetin raja-arvoa, vastaavia yhteyksiä ei havaittu.  

”Yksilön kuntotaso vaikuttaa siihen, millä liikkumisen intensiteetillä voidaan saada terveyshyötyjä. Huonokuntoisemmalle toimintakyvyn ylläpitämiseen ja terveyshyötyjen saavuttamiseen saattaa riittää intensiteetiltään matalampi liikkuminen kuin parempikuntoisille.”  

“Tämä on havaittu jo aiemmin lyhyissä liikuntainterventioissa, mutta vasta nyt tästä on saatu myös epidemiologista näyttöä”, kertoo tutkijatohtori Matti Hyvärinen. 

Lyhyetkin liikkumisjaksot voivat tukea toimintakykyä 

Vuonna 2020 julkaistuista liikkumisen suosituksista poistettiin vaatimus 10 minuutin vähimmäiskestosta. Uusimmat tutkimukset ovat kuitenkin kyseenalaistaneet, poistettiinko 10 minuutin raja ilman riittävää tutkimusnäyttöä.  

Tässä tutkimuksessa liikkumisjakson kestolla ei ollut itsenäistä merkitystä toimintakyvyn säilymisen kannalta. Keskeisempää näytti olevan riittävä intensiteetti suhteessa omaan kuntotasoon. 

“Lyhyetkin mutta intensiteetiltään haastavat aktiivisuusjaksot arjessa voivat tukea toimintakyvyn säilymistä ikääntyessä.” 

Tutkimus toteutettiin Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa osana apulaisprofessori Laura Karavirran johtamaa akatemiahanketta, jossa tutkitaan fyysisen aktiivisuuden yksilöllistä määrittämistä iäkkäillä. Tutkimuksessa hyödynnettiin Aktiivinen vanhuus (AGNES) -kohorttitutkimuksessa kerättyä aineistoa, jossa tutkittavat olivat alkumittauksissa 75-, 80- ja 85-vuotiaita. Tutkimusprojektia ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvosto. 

Lisätietoja: 

Tutkijatohtori Matti Hyvärinen (matti.v.hyvarinen@jyu.fi) 

Apulaisprofessori Laura Karavirta (laura.i.karavirta@jyu.fi) 

Artikkeli: 

Matti Hyvärinen, Antti Löppönen, Timo Aittokoski, Soren Brage, Tomas Gonzales, Taina Rantanen, Laura Karavirta, Association between physical activity bout length and physical functioning in older adults using absolute and relative intensity thresholds: A longitudinal cohort study, The Journals of Gerontology: Series A, 2026; https://doi.org/10.1093/gerona/glag219 

Avainsanat

ikääntyminenvanheneminentoimintakykyliikuntaliikunnan tehokuntokuntotaso

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Molekyylisolmujen tutkija Fabien Cougnon professoriksi Jyväskylän yliopistoon1.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote

Miten molekyylit voidaan saada järjestäytymään solmuja, häkkejä tai spiraaleja muistuttaviksi monimutkaisiksi rakenteiksi? Tätä kysymystä tutkii Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti tunnetun supramolekulaarisen kemian tutkimuksen uusi professori Fabien Cougnon. Hänen työnsä avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa ympäristöteknologian, materiaalitutkimuksen ja biolääketieteen sovelluksille. Hän aloitti orgaanisen kemian ja supramolekyylikemian professorina kemian laitoksella 1.10.2026.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye