Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät päivitetty – sähkönkulutuksen kasvu konkretisoituu

Fingrid arvioi uudessa Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät -raportissaan, että Suomen sähkönkulutus kasvaa selvästi seuraavan vuosikymmenen aikana. Kasvua vauhdittavat erityisesti datakeskukset, teollisuuden sähköistyminen, vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotanto sekä sähköinen lämmitys ja liikenne. Raportti koostuu kahdesta skenaariosta, joissa sähkönkulutuksen ennakoidaan kasvavan nykyisestä alle 90 terawattitunnista 106–123 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2035 kulutuksen arvioidaan olevan 110–162 terawattituntia. Etenkin datakeskusten ja muun teollisuuden kasvuun liittyy huomattavaa potentiaalia, mutta myös merkittäviä epävarmuuksia, mikä heijastuu eroina skenaarioiden välillä.

Kulutusennuste on kokonaisuutena lähellä Fingridin aiempaa, vuoden 2025 syksyllä julkaistua näkemystä, mutta nopean kasvun toteutumisesta on saatu lisää konkreettisia merkkejä. Erityisesti datakeskushankkeista on sovittu lukuisia liittymissopimuksia ja hankkeista on tehty investointipäätöksiä. Datakeskusten lisäksi sähkönkulutusta kasvattavat lähivuosina etenkin sähkökattilahankkeet. 

Sähköntuotanto kasvaa, mutta lähivuosiin liittyy epävarmuutta

Suomessa on hyvät edellytykset kasvattaa puhdasta sähköntuotantoa. Kasvu perustuu ennen kaikkea sääriippuvaan maatuulivoimaan ja aurinkovoimaan. Sähköntuotannon ennustetaan kasvavan nykyiseltä noin 80 terawattitunnin tasolta 107–118 terawattituntiin vuonna 2030 ja 128–171 terawattituntiin vuonna 2035.

Sähköntuotannon ennustettu kasvu edellyttää merkittävää määrää uusia tuotantoinvestointeja jo 2020-luvulla. Suomessa on pitkälle valmisteltuja tuuli- ja aurinkovoimahankkeita, jotka toteutuessaan kasvattaisivat sähköntuotantoa jo lähivuosina. Sähkönkulutusta lisäävät hankkeet ovat viime aikoina edenneet sähköntuotantohankkeita nopeammin. Lähivuosien sähköntuotannon kehitykseen liittyy kulutusnäkymää enemmän epävarmuutta.

Joustavaa säätövoimaa tarvitaan lisää

Joustamattoman sähkönkulutuksen kasvu ja sähköntuotantorakenteen muutos lisäävät joustavan sähköntuotantokapasiteetin tarvetta. Sähkövarastoilla on tärkeä rooli lyhytkestoisten vaihteluiden hallinnassa, mutta sähkövarastot eivät yksin riitä kattamaan pitkäkestoisia joustotarpeita. Suomeen tarvitaankin nykyisen vesivoima- ja yhteistuotantokapasiteetin lisäksi uutta säätövoimaa, joka pystyy tuottamaan sähköä yhtäjaksoisesti myös useita päiviä kestävissä niukkuustilanteissa. 2020-luvun lopulla sähkötehon riittävyys uhkaa heiketä merkittävästi, ja Fingridin näkemyksen mukaan Suomessa tulee kiireellisesti edistää investointeja uuteen joustavaan sähköntuotantokapasiteettiin.

Tutustu raporttiin:
Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät, Fingridin ennuste Q3/2026

Lisätietoja:

Risto Kuusi, johtava asiantuntija, Fingrid Oyj, puh. 030 395 4122
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi 

Tietoa raportista:

Raportti koostuu maltillisen ja korkean kasvun skenaarioista. Korkean kasvun skenaario toimii Fingridin kantaverkon suunnittelun lähtökohtana, jotta suunniteltu kantaverkko voi osaltaan mahdollistaa yhteiskunnan sähköntarpeen kasvun sekä merkittävän määrän uutta sähköntuotantoa Suomeen.