Tilastokeskuksen tilastotuotantoon muutoksia vuonna 2027 – muutokset ennakoitua pienempiä

Merkittävä osa säästöistä saavutetaan muutoksilla, joiden vaikutukset käyttäjille ovat ennakkoarvioita vähäisempiä. Osa muutoksista tarkoittaa julkaisutiheyden harventamista tai tietosisältöjen supistamista. Kokonaan lakkautettavien tai keskeytettävien tilastojen määrä jää lopulta viiteentoista, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia kaikista Tilastokeskuksen tuottamista tilastoista. Lakkautettavat tilastot ovat laajuudeltaan keskimääräistä pienempiä, joten tilastotuotannon volyymi supistuu muutosten myötä arviolta vain muutamia prosentteja. 

"Lausuntokierros osoitti, että kaikilla tilastoilla on niitä tarvitsevat käyttäjänsä. Siksi muutospäätösten tekeminen ei ole ollut helppoa", sanoo ylijohtaja Mari Ylä-Jarkko.

Suurin osa muutoksista tulee voimaan vuoden 2027 aikana. Muutosten tavoitteena on turvata lakisääteisen tilastotuotannon jatkuvuus, riittävä laatu sekä kyky vastata jo tiedossa oleviin uusiin lakisääteisiin EU:n tilastointitarpeisiin.

Nyt linjatuilla tilastotuotannon muutoksilla saavutetaan noin 600 000 euron vuotuiset säästöt, mikä on selkeästi tavoiteltua vähemmän. Linjaus on uskallettu tehdä, koska Tilastokeskus on pystynyt samanaikaisesti tehostamaan EU-lakisääteisen tilastotuotannon prosesseja, ja tehostamisesta saadut hyödyt korvaavat osan supistustarpeesta. Lisäksi sidosryhmäkeskustelukierroksella löytyi tilastotuotannolle merkittävää lisärahoitusta. Tilastokeskuksen taloudellinen tilanne ei kuitenkaan vahvistu näillä toimilla aivan tavoitellusti. 

Ratkaisuja kysytyimpiin tietotarpeisiin

Lausuntokierroksen palaute vaikutti tilastojen priorisointiin ja muutosten toteutustapaan. Osassa tilastoja päädyttiin lakkauttamisen sijaan supistamaan tietosisältöjä tai julkaisemaan tietoja aiempaa harvemmin.  Lisäksi useille tilastoille löydettiin uusia rahoitus- tai tuotantoratkaisuja yhteistyössä tiedon käyttäjien ja muiden tiedontuottajien kanssa.

”Lausuntokierroksella saatiin palautetta erityisesti väestöennusteesta, vaalitilastoista ja rikos- ja pakkokeinotilastoista. Lisäksi keskustelua ovat herättäneet kansantalouden tuottavuusmittarit ja maarakennuskustannusindeksi”, kertoo ylijohtaja Mari Ylä-Jarkko

Väestöennuste on tarkoitus julkaista vuosina 2027–2028 uudistetussa muodossa, joka kuvaa nykyistä paremmin ennusteeseen liittyvää epävarmuutta. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä väestö- ja eläketutkijoiden kanssa. Mikäli uudistuksen toteuttaminen ei ole mahdollista tavoitellussa aikataulussa, julkaistaan siirtymävaiheessa nykyiseen malliin perustuva väestöennuste.

Vaalitilastoissa julkaistaan jatkossa tiedot ehdokkaista sekä tehdään vahvistetun vaalituloksen jälkeiset tilastot. Muutoksen arvioidaan vaikuttavan tiedon käyttäjiin rajallisesti.

Rikos- ja pakkokeinotilastoissa lakkautetaan useampia yksittäisiä tilastotaulukoita, mutta kriittisimmän tiedon saanti turvataan. Oikeustilastoihin kohdistuvan tehostamisen ohella etsitään keinoja kehittää rikos- ja oikeustilastointiin liittyvää tietotuotantoa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Tuottavuusmittareiden kehittämisestä Tilastokeskus jatkaa keskustelua sidosryhmien kanssa.

Osa liikennetilastoista siirtyy Traficomin ja Väyläviraston tuotettavaksi. Ratkaisu vähentää viranomaisten päällekkäistä tiedontuotantoa ja selkeyttää vastuita liikennealan tietotuotannossa.

Tilastojulkistuksiin tehtävistä muutoksista huolimatta tutkijoille tarjottavien tutkimusaineistojen kokonaisuuden ei arvioida heikkenevän. Tilastokeskus jatkaa tutkimusaineistojen vastaanottamista, käsittelyä ja luovuttamista myös jatkossa.

Tarkemmat tiedot tilastojen muutoksista julkaistaan tämän uutisen yhteydessä.

Tilastotuotannon muutokset eivät yksin ratkaise taloushaasteita

Lausuntokierroksen, uusien rahoitusratkaisujen ja toiminnan tehostamisen avulla muutosten vaikutuksia tilastotuotantoon pystyttiin pienentämään alkuperäisistä suunnitelmista. Ratkaisut eivät kuitenkaan riitä yksin poistamaan Tilastokeskuksen talouteen kohdistuvia paineita.

”Linjatut säästötoimet eivät kata kokonaisuudessaan valtion säästötoimista ja toimintaympäristön muutoksista aiheutuvaa talouspainetta. Vuoden 2027 taloussuunnittelu on vielä kesken, mutta tämänhetkisen arvion mukaan Tilastokeskuksen talous pysyy myös ensi vuonna merkittävästi alijäämäisenä", sanoo pääjohtaja Markus Sovala.

Lisätietoa

Mari Ylä-Jarkko (tilastotuotannosta vastaava ylijohtaja)
029 551 3880

Hannele Orjala (projektijohtaja, rahoitusneuvottelut)
029 551 3582

Markus Sovala (pääjohtaja, Tilastokeskuksen taloutta koskevat kysymykset)
029 551 3100