Jyväskylän yliopisto

Tutkimus: Ikääntyneet joutuvat tekemään paljon työtä pysyäkseen mukana digipalveluissa

1.10.2026 07:58:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Julkisten digipalveluiden itsepalvelumallit eivät kohtele kaikkia käyttäjiä yhdenvertaisesti, osoittaa FM Laura Pajulan väitöskirja Jyväskylän yliopistosta. Erityisesti ikääntyneet kokevat palvelujen käytön vaikeaksi, kun viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisen palveluiden varaan.

Henkilö hymyilee kameralle. Musta siisti mekko, silmälasit ja hiukset kiinni.
”Kokemukseni perusteella ikääntyneet näkevät paljon vaivaa siinä, että pysyvät ajan tasalla teknologian kehityksessä ja voivat asioida itsenäisesti digipalveluita hyödyntäen ”, Laura Pajula toteaa. Pajula väitteli 26.9.2026 Jyväskylän yliopistossa.

”Pitää ladata sovellus, luoda tunnukset, tunnistautua pankkitunnuksilla, opetella käyttöliittymä – ennen kuin voi ylipäätään asioida. Yhä useampi julkinen palvelu on siirtynyt itsepalvelumalliin, jossa asiakas tekee itse sen työn, josta ennen vastasi palveluntarjoaja”, toteaa väitöskirjatutkija Laura Pajula.

Väestön ikääntyminen ja julkisten palveluiden digitalisoituminen ovat kaksi toisiinsa kietoutuvaa yhteiskunnallista muutosta. Yhä useampi asioi digitaalisesti yhä pidempään elämänsä aikana. Samalla viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisten palveluiden varaan. Viranomaisasiointi ei ole valinta vaan välttämättömyys, joskus jopa velvollisuus. Siinä missä yksityisen sektorin palveluista voi vielä kieltäytyä, jättää sovelluksen lataamatta tai vaihtaa palveluntarjoajaa, julkisista palveluista kieltäytyminen ei ole vaihtoehto silloin kun kyse on esimerkiksi terveys- tai veroasioista. Digipalveluista on tehty ensisijainen keino hoitaa viranomaisasiointi, ja kasvokkaista palvelua on yhä vaikeampi saada.

Digitalisaatio johti itsepalveluun

Pajula haastatteli tutkimustaan varten digitalisaation parissa työskenteleviä sidosryhmätoimijoita julkiselta sektorilta ja järjestökentältä sekä ikääntyneitä vapaaehtoisia vertaisohjaajia, jotka opastavat ikätovereitaan digilaitteiden ja -palveluiden käytössä. Vertaisohjaajat kuvaavat, että tämä ensisijaisuuden ohjaama käyttö herättää ikääntyneissä epävarmuutta omista taidoista ja pahimmillaan tunteen siitä, ettei kuulu digiyhteiskuntaan.

”Tutkimustulokseni eivät väitä, etteivät ikääntyneet haluaisi tai osaisi. Kyse on siitä, että heille tämä muutos näyttäytyy nopeana ja osin hallitsemattomana”, Pajula sanoo.

Sopiiko yksi ratkaisu useimmille?

Pajulan tutkimuksen keskeinen tulos on, että julkiset digipalvelut suunnitellaan usein ”yksi ratkaisu sopii useimmille” -logiikalla, joka rakentuu sujuvasti asioivan ja itsevarman ideaalikäyttäjän varaan. Lisäksi julkiset digipalvelut rakentuvat hallinnon tarpeiden mukaan käyttäjäystävällisyyden kustannuksella.

Tulosten perusteella moni ikääntynyt kokee julkisten digipalveluiden logiikan vaikeaksi ymmärtää. Joskus haasteena voi olla puhelimen pienellä ruudulla asiointi eikä kosketusnäyttö aina tunnista esimerkiksi kuivien sormenpäiden kosketusta. Kun teknologia ei ole käyttäjäystävällistä, käyttäjän on tehtävä itsestään teknologiaystävällinen: opittava tulkitsemaan, kokeilemaan ja kiertämään teknologian puutteita. Tutkimus nostaa esiin myös vertaisohjaajien merkittävän roolin arjen vapaaehtoisina digitukijoina: he toimivat siltana digitalisoituvan yhteiskunnan ja ikääntyneiden arjen välissä.

”Kokemukseni perusteella ikääntyneet näkevät paljon vaivaa siinä, että pysyvät ajan tasalla teknologian kehityksessä ja voivat asioida itsenäisesti digipalveluita hyödyntäen ”, Pajula toteaa.

Ei digitalisaatiota vastaan, vaan sen ehtoja vastaan

Pajulan tutkimus ei asetu digitalisaatiota vastaan, sillä digipalvelut voivat parhaimmillaan sujuvoittaa arjen asiointia. Tutkimus kuitenkin peräänkuuluttaa kolmea asiaa: aitoa käyttäjälähtöistä suunnittelua, jossa vastuu toimivuudesta ei jää yksin käyttäjälle; vertaisohjauksen kaltaisten tukirakenteiden tunnistamista ja resursointia myös osana palvelujärjestelmää; sekä vaihtoehtoisten asiointitapojen säilyttämistä niille, joille digitaalinen palvelu ei ole toimiva ratkaisu.

”Digitalisaation kärkimaassakaan julkisten digipalveluiden saatavuus ei ole automaattisesti ratkaistu kysymys. Digiyhteiskuntaa kehitettäessä kannattaa kysyä useammin: mitä “useimmat” oikeastaan tarkoittaa ja kenen arki jää sen ulkopuolelle”, Pajula sanoo.

Laura Pajulan väitöskirja ”Does one size fit most? Rethinking access to digital public services in later life” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa lauantaina 26.9.2026. Vastaväittäjänä toimi Manuela Farinosi, University of Udine ja kustoksena Sakari Taipale.

Tutustu tutkimukseen täällä

Yhteystiedot: Laura Pajula, laura.a.pajula@jyu.fi, +358406894082

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Henkilö katsoo hymyillen kameraan. Hiukset ovat kiinni, silmälasit ja musta siisti mekko.
Laura Pajula
Lataa

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Molekyylisolmujen tutkija Fabien Cougnon professoriksi Jyväskylän yliopistoon1.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote

Miten molekyylit voidaan saada järjestäytymään solmuja, häkkejä tai spiraaleja muistuttaviksi monimutkaisiksi rakenteiksi? Tätä kysymystä tutkii Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti tunnetun supramolekulaarisen kemian tutkimuksen uusi professori Fabien Cougnon. Hänen työnsä avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa ympäristöteknologian, materiaalitutkimuksen ja biolääketieteen sovelluksille. Hän aloitti orgaanisen kemian ja supramolekyylikemian professorina kemian laitoksella 1.10.2026.

Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä tärkeää on omaan kuntotasoon nähden sopiva liikunnan teho1.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Liikuntasuosituksista tutut reipas ja rasittava liikkuminen määritellään usein käyttämällä samoja intensiteetin raja-arvoja riippumatta yksilön kuntotasosta. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus nostaa esiin, että yleisten intensiteettirajojen käyttö tutkimuksissa voi vaikuttaa merkittävästi saatuihin tuloksiin. Väestötason seurantatutkimus osoittaa, että liikkuminen tukee ikääntyneiden toimintakykyä, kun sen intensiteetti on riittävä suhteessa yksilön kuntotasoon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye