Kuka rakentaa hyvinvointia, jos järjestöjen toimintaedellytykset kapenevat?

Yhdessä vai yksin: Miten rakennamme hyvinvoivaa Suomea? -vaalikeskustelu kokosi 30. syyskuuta Helsingin Tavastia-klubille eduskuntapuolueiden edustajia sekä järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita keskustelemaan siitä, miten hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta Suomessa tulevaisuudessa rakennetaan. 

Turvallinen yhteiskunta ei synny ainoastaan poliisista, puolustuksesta ja varautumisesta. Siihen vaikuttaa myös se, kokevatko ihmiset kuuluvansa yhteiskuntaan, voivatko he osallistua siihen ja voivatko he luottaa muihin ihmisiin ja yhteiskunnan rakenteisiin. 

Puolueilta kysyttiin muun muassa, miten yhteisöllisyyttä ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä voidaan vahvistaa, miten nuorten tulevaisuususkoa rakennetaan ja kuka tekee jatkossa järjestöjen nykyisin tekemää työtä, jos niiden toimintaedellytykset heikkenevät. Keskustelussa käsiteltiin myös vaalihäirintää sekä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista. 

Keskustelussa nousi esiin huoli yhteiskunnan polarisaatiosta ja siitä, mitä tapahtuu, jos ihmisten kokemukset ja todellisuudet etääntyvät yhä kauemmas toisistaan. Yhteiskunnallista vastakkainasettelua ei ratkaista jakamalla ihmisiä ”meihin” ja ”heihin”, vaan vahvistamalla kokemusta siitä, että jokainen kuuluu samaan yhteiskuntaan. Myös poliittisten päättäjien ja muiden julkisten toimijoiden esimerkillä on merkitystä siinä, millaista keskustelukulttuuria Suomeen rakennetaan. 

Ennaltaehkäisy on myös talouspolitiikkaa 

Keskustelussa haastettiin myös tapaa tarkastella julkisia menoja. Köyhyys, yksinäisyys, mielenterveyden ongelmat, taloudelliset vaikeudet ja osattomuus kasautuvat usein samoille ihmisille. Ongelmien korjaaminen vasta niiden kärjistyttyä voi tulla sekä ihmiselle että yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi kuin niiden ehkäiseminen ajoissa. Panelisteilta kysyttiin, mitä pitäisi tehdä toisin, jotta ihmiset saisivat tukea ennen ongelmien kasautumista ja tilanteen kriisiytymistä. 

Järjestöt tekevät juuri tällaista ennaltaehkäisevää työtä tarjoamalla matalan kynnyksen tukea, yhteisöjä ja mahdollisuuksia osallistua. Keskustelussa kysyttiinkin, mitä tälle työlle tapahtuu, jos järjestöjen toimintaedellytykset heikkenevät. Kun köyhyys, taloudellinen epävarmuus ja vastakkainasettelu haastavat yhteiskunnan yhtenäisyyttä, kysymys järjestöjen toimintaedellytyksistä on samalla kysymys siitä, kuka rakentaa hyvinvointia Suomessa tulevaisuudessa. 

Tilaisuuden järjestivät Suomen Setlementtiliitto ja Setlementtiasunnot yhdessä Suomen Ladun, Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVOn ja Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa. 

Paneelissa olivat mukana Hanna Atanasova (Liike Nyt), Silja Borgarsdóttir Sandelin (RKP), Bella Forsgrén (Vihreät), Timo Furuholm (Vasemmistoliitto), Ella Immonen (SDP), Vilhelm Junnila (Perussuomalaiset), Pia Kauma (Kokoomus), Laura Heino (Keskusta) ja Sirpa Pursiainen-Hautala (Kristillisdemokraatit).