Päättäjät Telan debatissa: Verotus suoraviivaisin keino vahvistaa valtiontaloutta

Telan tiistaina 29.9. järjestämässä debatissa päättäjät olivat varovaisia nimeämään, miten työeläkkeiden pitäisi olla mukana suurissa sopeutuksissa, joita Suomella on edessään. Keskusteluun osallistuivat sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok.), kansanedustajat Tytti Tuppurainen (sd.), Eeva Kalli (kesk.) ja Jani Mäkelä (ps.) sekä valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä. Valtiontalouden näkökulmasta Mika Niemelä arvioi, että erilaisista vaihtoehdoista verotus on selkein tapa siirtää varoja eläkejärjestelmän ja valtiontalouden välillä.

– Oma suosikkiratkaisuni on ehdottomasti siirtää varallisuutta suoraviivaisesti verotuksen kautta, Mika Niemelä totesi.

Myös Tytti Tuppurainen korosti, että eläkejärjestelmää ei tulisi nähdä valtiontalouden rahoituslähteenä.

– Eläkejärjestelmä ei ole mikään valtiontalouden pikakassa. Kysymys on hyvin huolellisesti laaditusta järjestelmästä, jota pitää huolella vaalia, jotta myös tulevien sukupolvien luottamus järjestelmään säilyy, Tuppurainen sanoi.

Hänen mukaansa verotuksella voidaan kohdistaa mahdollisia toimia paremmin kuin esimerkiksi indeksijäädytyksillä, jotka alentaisivat kaikkien eläkkeiden tasoa pysyvämmin. Tuppurainen muistutti myös siitä, että indeksileikkaus kohdistuisi kaikkiin työeläkkeisiin, kun taas verotuksella voidaan kohdistaa toimia ja suojella esimerkiksi pieni- ja keskituloisia.

Myös Jani Mäkelä piti verotusta julkisen talouden näkökulmasta indeksijäädytyksiä tarkoituksenmukaisempana vaihtoehtona, vaikka ei pitänyt kumpaakaan ratkaisua toivottavana.

– Jos pysyviä toimia haetaan, verotus olisi fiskaalisesti jotenkin järkevämpi kuin indeksisäästö, Mäkelä arvioi.

Ruotsin malliin suhtauduttiin varauksella

Debatin toinen keskeinen teema oli niin sanottu Ruotsin malli, jossa osa lakisääteisistä eläkemaksuista voidaan sijoittaa itse. Keskustelu käynnistyi Telan tuoreen kansalaiskyselyn tuloksista, joiden mukaan suomalaiset suhtautuvat ajatukseen melko tasaisesti puolesta ja vastaan.

Vaikka osa panelisteista suhtautui mallin tarkempaan selvittämiseen myönteisesti, keskustelun yleissävy oli varovainen. Useat puhujat katsoivat, että kansankapitalismia ja suomalaisten vaurastumista voidaan edistää myös muilla tavoilla kuin muuttamalla lakisääteistä työeläkejärjestelmää.

– Yhdessä luotu vanhuudenturva, sen purkaminen ja pirstominen yksilölliselle tasolle purkaa jotain yhdessä hankittua. Kansankapitalismia voidaan edistää muilla tavoilla, Tuppurainen sanoi.

Eeva Kalli suhtautui ehdotukseen kiinnostuneesti, mutta korosti, että mahdollisen mallin pitäisi koskea vain rajattua osuutta eläkemaksuista.

– Sen pitäisi olla vapaaehtoista ja osuus pitäisi pitää pienenä, Kalli linjasi.

Jani Mäkelä puolestaan kyseenalaisti koko mallin toimivuuden: koskiessaan vain pientä osaa eläkkeestä ratkaisu jäisi näpertelyksi, mutta koskiessaan suurta osaa riskit kasvaisivat liian suuriksi.

– Kuka pystyy sijoittamaan yhtä hyvin kuin ammattilaiset? Entä kuka maksaa viulut, jos rahat menettää? Mäkelä kysyi.

Karoliina Partanen piti selvitystyötä kuitenkin perusteltuna ja arvioi, että mahdollisuus vaikuttaa osaan omista eläkevaroista voisi lisätä kiinnostusta säästämiseen ja sijoittamiseen sekä vahvistaa joidenkin kansalaisten luottamusta eläkejärjestelmään. Tämän mahdollisen hyödyn nosti esille myös VM:n Niemelä, joka näki mallin mahdollisuutena lisätä nuorten kiinnostusta eläkeasioihin. Niemelä kuitenkin kritisoi mallia hallinnollisen työn lisäämisestä.  

Luottamus eläkejärjestelmään puhutti panelisteja

Keskustelussa pohdittiin myös suomalaisten luottamusta eläkejärjestelmään. Telan kyselyn mukaan moni epäilee työeläkkeen riittävyyttä tulevaisuudessa, vaikka samalla nykyisellä järjestelmällä on vahva kannatus.

Karoliina Partanen korosti, että eläkejärjestelmään on hänen mukaansa täysi syy luottaa.

– On hassua, että kyselytutkimukset kertovat epäluottamuksesta. Tosiasiassa on täysi syy luottaa eläkejärjestelmään. Järjestelmä on hyvässä kunnossa, ja tälläkin vaalikaudella on tehty vastuullisia uudistuksia, Partanen totesi.

Eeva Kalli peilasi ajankohtaisia eläkeavauksia ihmisten käsityksiin ja odotuksiin oikeudenmukaisuudesta. Niitä heijastelee hänen mukaansa myös keskustelu esimerkiksi eläkekatosta. Se kertoo tarpeesta vahvistaa kokemusta oikeudenmukaisuudesta ja järjestelmän legitimiteetistä, Kalli arvioi.

Keskustelijoita yhdisti näkemys siitä, että eläkejärjestelmän tulevaisuutta on arvioitava pitkällä aikavälillä ja että julkisen talouden vaikeisiin haasteisiin ei ole löydettävissä yksittäisiä pikaratkaisuja. Keskustelua vaikeuttaa myös sen hajanaisuus, jolle on myös syynsä: kansan- ja takuueläkkeet, yrittäjien eläkejärjestelmä, palkansaajien työeläkejärjestelmä ja erilaiset eläkekarttumat kytkeytyvät valtiontalouteen eri tavoilla. Yksi muutos säästää rahaa suoraan valtion budjetista, toinen vahvistaa lähinnä eläkejärjestelmän rahoitusasemaa ja kolmannen vaikutukset voivat näkyä vasta vuosikymmenten päästä.

Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén muistutti, että eläkejärjestelmän kehittämisen lähtökohtina tulee säilyä pitkäjänteisyys, huolellinen valmistelu, harkinta ja luottamus.

– Eläkejärjestelmästä ei ole löydettävissä hopealuoteja valtiontalouden sopeuttamistehtävään. Työeläkevarat ja valtion budjettirahat ovat perustellusti eri säkeissä. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin eläkevarat on kerätty ja tarkoitettu nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksamiseen, ja tämä on luottamuskysymys: pitää voida luottaa siihen, että rahat käytetään siihen mihin ne on kerätty. Toinen syy liittyy aikaperspektiiviin: eläkkeissä se on syystäkin kymmeniä vuosia ja valtion budjettitaloudessa paljon tätä lyhyempi, Sirén sanoi.

Kasvun eväät myös työeläkevakuuttajien hallitusohjelmatavoitteissa

Debatin lopulla päättäjät saivat ottaa kantaa eläkejärjestelmän kehittämisen vaihtoehtoihin. Tiivistelmäklippi vastauksista on katsottavissa Telan YouTube-kanavalla. Kanavalla on katsottavissa myös koko tilaisuuden tallenne.

Työeläkkeiden rahoitus ja hyvä eläketurva nojaavat samoihin tekijöihin kuin koko kansantalous. Puhujien olikin helppo liputtaa kasvun, työllisyyden ja työurien puolesta. Näistä teemoista voit lukea myös Telan vaalitabloidin toisesta painoksesta. Työeläkevakuuttajien hallitusohjelmatavoitteet julkaistiin keväällä 2026.