Hyvinvointialueiden palkkaus uudistuu vaiheittain: Uusi tasopalkkajärjestelmä käyttöön sote-alalla 1.10. alkaen

Hyvinvointialueiden palkkaus uudistuu. Muutos koskee noin 200 000:ta työntekijää ja viranhaltijaa hyvinvointialueilla ja -yhtymissä.

Uudet tasopalkkajärjestelmät otetaan valtakunnallisesti käyttöön hyvinvointialueiden kahdessa suurimmassa työ- ja virkaehtosopimuksessa: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksessa (SOTE-sopimus) ja Hyvinvointialan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (HYVTES). 

1.10.2026 alkaen palkkaus uudistuu SOTE-sopimuksessa, eli muun muassa sairaanhoitajilla, lähihoitajilla, ohjaajilla, terveydenhoitajilla, osastonsihteereillä, sosiaalityöntekijöillä ja laitoshuoltajilla. 

HYVTESissä uusi palkkausjärjestelmä voidaan ottaa käyttöön 1.10.2026, ja se tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.1.2027.  HYVTESin piirissä työskentelee muun muassa ruokapalvelujen ja hallinnon henkilöstöä.

Uudistus ei koske lääkäreitä eikä vielä tässä vaiheessa pelastajia ja muuta teknistä alaa.

SOTE-sopimuksen tasopalkat ja tasolisät maksuun viimeistään marraskuussa

Hyvinvointialueet ovat tämän vuoden aikana valmistelleet niin SOTE-sopimuksen kuin HYVTESinkin tasopalkkajärjestelmien käyttöönottoa. 

Palkat määräytyvät tasopalkkajärjestelmän mukaisesti 1.10. alkaen. SOTE-sopimuksen tasopalkat ja tasolisät maksetaan henkilöstölle viimeistään marraskuun 2026 palkanmaksun yhteydessä. 

Aikataulusta ovat sopineet valtakunnallisesti Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja sen kanssa uudistuksesta neuvotelleet kunta- ja hyvinvointialan palkansaajajärjestöt. 

— Kyse on suurimmasta palkkausuudistuksesta vuosikymmeniin. Hyvinvointialueilla on tehty uudistuksen eteen valtavasti töitä, ja työ jatkuu yhä koko loppuvuoden ajan. Tavoite on tärkeä, sillä uudistuksella parannamme julkisen työn arvostusta ja vetovoimaa, KT:n sote-alasta vastaava neuvottelujohtaja Jenni Aaltonen sanoo.

Palkkaus tehtävän edellyttämän osaamisen ja vastuun mukaan

Tasopalkkajärjestelmissä henkilöstön palkkaus perustuu tehtävän edellyttämään osaamisen ja vastuun tasoon. Tasoja on kolmesta neljään. 

Perusajatuksena on, että samassa ammatissa toimivien henkilöiden osaamiset ja vastuut vaihtelevat. Uusi järjestelmä huomioi tämän palkassa ja palkitsee lisätehtävistä sekä -vastuista.

Uutena elementtinä on tasolisä, jota maksetaan sovituista lisätehtävistä ja -vastuista, kuten esimerkiksi opiskelijan nimettynä ohjaajana toimimisesta.

Osana uudistusta on sovittu valtakunnallisista vähimmäistasopalkoista kullekin osaamisen ja vastuun tasolle. Kenenkään palkka ei uudistuksen vuoksi laske, mutta osalla se nousee.

Tavoitteena parantaa julkisen alan vetovoimaa

Uudistuksen tavoitteena on lisätä julkisen työn arvostusta ja parantaa julkisen alan vetovoimaa. Uusi palkkausjärjestelmä on aiempaa läpinäkyvämpi ja kannustaa työntekijöitä kehittymään urallaan.

Uudistuksen toimeenpanoon käytetään kunta- ja hyvinvointialan sopimuksissa jo aiemmin sovittuja palkkaeriä, jotka on tarkoitettu palkkauksen kehittämiseen.  

Palkkaus uudistuu myös niissä sote-alan yrityksissä, jotka ovat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n jäseniä.