Lastentautien tutkimussäätiöltä 2,8 miljoonaa euroa apurahoja tutkimukseen

Lastentautien tutkimussäätiö myönsi neljä suurta, 120 000 euron apurahaa. Suurten apurahojen saajat ovat dosentti, ylilääkäri Matti Hero Helsingin yliopistosta sekä lastentautiopin emeritusprofessori Erika Isolauri Turun yliopistosta, lastentautiopin professori Tuomas Jartti Turun yliopistosta ja lasten endokrinologi, dosentti Jukka Kero Turun yliopistosta.

Matti Heron tutkimuskohteena ovat äidin ja vastasyntyneen lääkealtistukset ja niiden vaikutukset lapsen pitkäaikaiseen terveyteen. Hero tutkimusryhmineen selvittää esimerkiksi, miten pitkittyneiden hengitysvaikeuksien hoidossa käytetty kortisoni vaikuttaa lapsen myöhempään kasvuun ja neurologiseen kehitykseen. Tutkimuksessa käydään läpi myös sitä, onko äidin raskauden aikana saamilla lääkehoidoilla vaikutusta lapsen myöhempään terveyteen.

Erika Isolauri tutkii, voidaanko lasten lihavuutta ehkäistä tukemalla vastasyntyneiden suolistomikrobiston myönteistä kehitystä bifidusbakteerivalmisteen avulla. Sitä annetaan tutkimuksessa vauvoille, jotka syntymässään altistuvat antibiootille. Tiedetään, että antibioottialtistus voi johtaa suolistomikrobiston epätasapainoon ja lihavuuden riskiä kasvattavaan tulehduskierteeseen. Isolaurin esitutkimukset osoittavat, että jos pikkulapsen bifidusbakteeri on matalalla tasolla, hänellä on 10-vuotiaana suuri riski ylipainoon.

Tuomas Jartin tavoitteena on osoittaa, että korkean riskin lapsilla astman puhkeamista voidaan estää varhaisella tulehdusta rauhoittavalla lääkityksellä. Hänen aiemmat tutkimuksensa ovat osoittaneet, että tavallisimman flunssaviruksemme, rinoviruksen, laukaisema ensimmäinen uloshengitysvaikeus on varhainen ja voimakas astmaa ennustava tekijä. Tämä virus löytää tehokkaasti tulehtuneen hengitystien. Kun nämä lapset saivat hänen tutkimuksessaan kolmen päivän kortisonitablettikuurin, heillä esiintyi 30 % vähemmän astmaa seuraavan viiden vuoden aikana. Nyt Jartin tavoitteena on toistaa aiemmat tulokset isolla otoskoolla. 

Jukka Keron tutkimusryhmä tutkii syitä perinnöllisiin kilpirauhassairauksiin. Tutkimusryhmä on aiemmin onnistunut löytämään ja kuvaamaan useita kilpirauhassairauksia aiheuttavia geenejä ja tutkinut solujen ja eläinkokeiden avulla sitä, mitä kilpirauhasessa tapahtuu kilpirauhassairauksissa. Nyt hänen ryhmänsä aikoo luoda laboratoriossa ihmisen kilpirauhassolumalleja, jotta pääsee validoimaan aiempien, hiirillä tehtyjen tutkimusten löydöksiä ihmissoluissa. Tutkimuksessa selviää, aiheuttavatko ryhmän geenilöydökset todella niitä suomalaisperheille tyypillisiä kilpirauhassairauksia, jotka ryhmä on löytänyt aiemmissa tutkimuksissaan.

Tutkimuksen jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää

”Lasten terveyttä edistävä tutkimus vaatii pitkäjänteisyyttä. Aiemmat tulokset synnyttävät uusia kysymyksiä, ja löydökset on varmistettava ennen kuin niitä voidaan hyödyntää hoidossa. Apurahoilla luomme tutkimukseen jatkuvuutta ja mahdollistamme myös potilastyötä tekevien lääkäreiden osallistumisen tutkimustyöhön”, Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Tor Bergman toteaa.

Lähes kolmannes tällä kertaa jaetuista apurahoista kohdistui neonatologian sekä endokrinologian ja diabetologian tutkimuksiin, joihin myönnettiin yhteensä 822 900 euroa. Merkittävästi rahoitusta myönnettiin myös allergologian ja immunologian, kardiologian sekä gastroenterologian tutkimukseen.

Kaikki Lastentautien tutkimussäätiön vuodelle 2027 myöntämät apurahat löytyvät säätiön nettisivuilta täältä.