Kokoomuksen leikkausohjelma tarkoittaisi kehitysyhteistyön totaalista romuttamista – Fingo: ”Kannustamme tarkistamaan numerot”

Kokoomus ehdottaa velkajarruohjelmassaan kehitysyhteistyöhön ensi vaalikaudelle 300 miljoonan euron leikkausta.

Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat ovat ensi vuonna noin 483 miljoonaa euroa. Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu kuvailee, että leikkaus olisi mahdollista kohdistaa lähinnä tähän osaan kehitysyhteistyön rahoitusta. Muu kehitysyhteistyörahoitus pitää sisällään esimerkiksi Suomen osuuden EU:n kehitysyhteistyöstä. Tästä kehitysyhteistyön rahoituksen osasta ei ole juurikaan mahdollisuuksia leikata.

Kokoomus on lisäksi tavoiteohjelmassaan kirjannut, että se haluaa turvata humanitaarisen avun rahoituksen. Puolue toteaa velkajarruohjelmassaan, ettei se myöskään lakkauttaisi Ukrainan maaohjelmaa.

Näin ollen kokoomuksen ehdotuksen täytyisi tarkoittaa monenkeskisen (esimerkiksi YK-järjestöjen, kuten UNICEFin ja UN Womenin kautta kanavoitu rahoitus), kahdenvälisen ja järjestöjen kehitysyhteistyön ajamista kokonaan tai lähestulkoon kokonaan alas.

”Kokoomuksen ehdotus tarkoittaisi käytännössä kehitysyhteistyön totaalista romuttamista. Puolueella ei varmasti ole ollut mielessä näin järkyttävää poikkeamaa Suomen pitkän aikavälin ulkopoliittisesta linjasta, eli monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän, kansainvälisen turvallisuuden ja Suomen aseman edistämisestä. Tästä syystä kannustamme kokoomusta vielä tarkistamaan numeronsa Suomen ulkopolitiikan todellisia tavoitteita vasten”, Nalbantoglu toteaa.

Tarkat tiedot Suomen kehitysyhteistyön määrärahoista löytyvät ulkoministeriön sivuilta. Ulkoministeriön kyselytutkimuksen mukaan 68 suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä.

”Millaisessa maailmassa haluamme, että lapsemme elävät?”

Kokoomus ehdottaa kaikkien maaohjelmien lakkauttamista Ukrainaa lukuun ottamatta sekä leikkauksia kehitysyhteistyöjärjestöjen rahoitukseen. Fingo tyrmää molemmat ehdotukset.

”Esimerkiksi järjestöjen ja niiden paikallisten kumppanien kehitysyhteistyö on tutkitusti vaikuttavaa ja tuloksellista. Sillä tavoitetaan kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Leikkaukset järjestöjen työstä osuisivat kipeästi muun muassa tyttöjen ja naisten oikeuksiin”, sanoo Fingon vaikuttamisviestinnän erityisasiantuntija Mika Niskanen.

Fingo muistuttaa, että Orpon hallitus on leikannut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) mukaan kehitysyhteistyöstä jo yli 1,3 miljardia euroa.

Leikkausohjelman perusteella kokoomus ajaa kehitysyhteistyöhön myös paradigman muutosta. Asiakirjassa todetaan: Tiivistetään kauppa- ja kehityspolitiikkaa yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa yksityisellä sektorilla on keskeinen rooli.

”Yksityistä sektoria tarvitaan kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi, mutta esimerkiksi sukupuolittuneen väkivallan estäminen ei haali yritysten investointeja. Kehitysyhteistyön ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen, ei tulojen takominen suomalaisille yrityksille”, Fingon Ilmari Nalbantoglu linjaa.

Kokoomus perustelee säästöjä seuraavien sukupolvien hyvinvoinnin turvaamisella. Fingon mukaan leikkaukset kehitysyhteistyöstä ovat nimenomaan pitkällä aikavälillä ankarasti vastoin tulevien sukupolvien etua.

”Millaisessa maailmassa me haluamme, että lapsemme elävät? Elämme nyt sitä historian hetkeä, jolloin ei tule kadota takavasemmalle, vaan tarttua maailmanlaajuisten kriisien ratkaisuihin. Kehitysyhteistyöllä Suomi tekee nimenomaan tätä. Se on työkalu vakaamman maailman rakentamiseen”, Fingon Mika Niskanen sanoo.

”Kriisit eivät pysähdy valtioiden rajoille – yhteisellä maapallolla epävakaus ulottuu myös Pohjolaan”, hän jatkaa.

Haastattelupyynnöt:

Ilmari Nalbantoglu
johtaja, vaikuttaminen, Fingo, p. 050 317 6693, ilmari.nalbantoglu@fingo.fi

Taustatietoja Orpon hallituksen tekemistä varsinaisen kehitysyhteistyön leikkauksista:

• Varsinaisen kehitysyhteistyön momentin määrärahat ovat laskeneet noin 227 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 määrärahat olivat 710 miljoonaa, kun ne ensi vuonna ovat 483 miljoonaa.
• Kumulatiivinen leikkaus suhteessa hallituskauden alun tekniseen kehykseen on ollut yli 1,3 miljardia euroa. Esimerkiksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio on käyttänyt tätä lukua kuvaamaan leikkausmääriä. Tämä perustuu niin kutsuttuun tekniseen kehykseen, jonka mukaan kehitysyhteistyömäärärahat olisivat nousseet tällä hallituskaudella. Kun lasketaan yhteen neljän vuoden leikkaukset verrattuna tähän budjettiraamiin, saadaan tulokseksi yli 1,3 miljardia euroa.
• Vaalikauden alussa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön laskettiin myös tuki Ukrainalle (noin 56 miljoonaa euroa), joka eriytettiin omalle momentilleen vuonna 2024 sisällön muuttumatta. Lisäksi hallitus loi vuonna 2026 uuden humanitaarisen katastrofiavun momentin (30 miljoonaa euroa).
• Jos näitä kahta momenttia ei laske osaksi varsinaista kehitysyhteistyötä, leikkaustaso vuoteen 2023 verrattuna on ollut noin 30 prosenttia. Jos momentit lasketaan osaksi varsinaista kehitysyhteistyötä, leikkaukset ovat olleet 20 prosenttia. Täten Fingon arvion mukaan Orpon hallitus on leikannut varsinaisesta kehitysyhteistyöstä laskutavasta riippuen 20–30 prosenttia. Leikkaukset ovat molemmilla laskutavoilla dramaattiset.