Tutkimus: Työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin myönteisesti, mutta käytännöissä on kehitettävää
6.10.2026 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän. Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.
Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mediatiedote 6.10.2026
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos tuottivat uutta tietoa siitä, miten vuoden 2022 perhevapaauudistus on näkynyt työpaikoilla. Uudistuksessa pidennettiin ei-synnyttäville vanhemmille suunnattua vanhempainvapaata, mikä on jo näkynyt isien pidentyneinä vapaina.
HR-ammattilaisten haastattelujen ja kuudella työpaikalla toteutetun esihenkilökyselyn perusteella isien pitämiin vapaisiin suhtaudutaan työpaikoilla myönteisesti. Pidemmät vapaat ovat kuitenkin tuoneet haasteita työtehtävien ja sijaisten järjestelyyn. Haastattelujen perusteella isille tyypilliset muutaman kuukauden mittaiset vapaat voivat olla työpaikoille hankalia järjestää.
– Vapaat ovat usein liian lyhyitä sijaisen palkkaamiseen, mutta pelkkä työtehtävien jakaminen voi kuormittaa työyhteisöä. Perhevapaauudistus ei näytä vielä pidentäneen isien vapaita riittävästi, jotta sijaisjärjestelyt hoidettaisiin samalla tavalla kuin äitien yleensä pidempien perhevapaiden aikana, tutkimuspäällikkö Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sanoo.
Myönteinen ilmapiiri ja yhteiset käytännöt hyödyttävät myös työnantajaa
Työpaikoilla on vaihtelevasti perhevapaisiin liittyviä käytäntöjä. Työpaikoilla luotetaan usein siihen, että tilanteet ratkaistaan tapauskohtaisesti, kun ne tulevat ajankohtaisiksi.
Perhevapaaoikeuksista tiedottaminen työntekijöille on tavallista, mutta esimerkiksi esihenkilöiden kouluttaminen, perhevapaalle jäävän kanssa käytävä lähtökeskustelu tai paluuperehdytys ovat satunnaisempia käytäntöjä. Harvempi työnantaja käy myös ura- ja palkkakehityskeskusteluja perhevapaalle jäävän kanssa ja vapaan jälkeen.
HR-ammattilaisten haastatteluissa nousi esille esihenkilöiden merkitys myönteisen ilmapiirin luomisessa ja perhevapaiden käytännön järjestelyssä. Ilman kirjattuja toimintaohjeita perhevapaata suunnittelevan huomioiminen ja ohjeistaminen riippuu kuitenkin paljolti yksittäisen esihenkilön osaamisesta.
– Avoimen ja joustavan kulttuurin ohella tarvitaan myös käytäntöjä. Niin esihenkilöiden suhtautumisella kuin yhteisillä, kirjatuilla käytännöillä luodaan työntekijöille tunnetta, että perhevapaalle jääminen on myönteinen asia, johtava tutkija Johanna Lammi-Taskula Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sanoo.
Perheystävällisyys työpaikalla ei liity vain perhevapaisiin
Tutkimukseen osallistuneet työpaikat olivat lähtökohtaisesti keskimääräistä perhemyönteisempiä. Silti vain noin puolet esihenkilöistä oli täysin samaa mieltä siitä, että oma työpaikka on perheystävällinen.
– Esihenkilöiden arviot saattavat liittyä siihen, että tieto työpaikan käytännöistä vaihtelee eikä työpaikassa ole sovittu yhteisistä toimintamalleista. Perheystävällisyyden edistämisen tavoitteita ja toimenpiteitä oli kirjattu työpaikoilla melko vähän esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmiin, vanhempi asiantuntija ja projektipäällikkö Mia Teräsaho Työterveyslaitoksesta sanoo.
Teräsahon mukaan perheystävällisyyttä edistäviä käytäntöjä kannattaa kehittää työpaikoilla nykyistä monipuolisemmin. Lapsiperheiden lisäksi työpaikkojen käytännöissä on tärkeää huomioida eri perhemuodot sekä erilaiset perhetilanteet, esimerkiksi työntekijöiden hoivavastuu ikääntyneistä läheisistä.
Tutustu tutkimukseen
- Tutkimusraportti: Työelämä kohtaa perhevapaauudistuksen – Henkilöstöjohdon ja esihenkilöiden näkemyksiä työn ja perheen yhteensovittamisesta
- Tutkimustulokset esitellään ke 7.10. Tasa-arvopäivillä. Katso ohjelma (stm.fi).
Tutustu hankkeeseen
- Tutkimus on toteutettu Työterveyslaitoksen johtamassa Kohti tasa-arvoista vanhemmuutta ja perheystävällistä työelämää (CARE4CAREER) -hankkeessa, joka saa rahoituksen EU:n Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot -rahoitusohjelmasta (CERV).
- Hanke toteutetaan Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Mothers in Business (MiB) ry:n yhteistyönä.
- Hankesivu (ttl.fi): Kohti tasa-arvoista vanhemmuutta ja perheystävällistä työelämää
Lisätiedot
- Työn ja perheen yhteensovittaminen, työpaikkojen käytännöt, CARE4CAREER-hanke: Mia Teräsaho, vanhempi asiantuntija ja projektipäällikkö, Työterveyslaitos, mia.terasaho@ttl.fi, 050 442 9989
- Perhevapaauudistus ja perhevapaat työpaikoilla: Johanna Närvi, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, johanna.narvi@thl.fi, 029 524 7467
- Perhevapaauudistus ja perhevapaat työpaikoilla: Johanna Lammi-Taskula, johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, johanna.lammi-taskula@thl.fi, 029 524 7066
- Työn ja perheen yhteensovittaminen, työpaikkojen käytännöt: Eija Haukka, erikoistutkija, Työterveyslaitos, eija.haukka@ttl.fi, 043 825 8137
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504497541marika.paaso@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on Suomen johtava työelämäasiantuntija. Tutkimme monitieteisesti työn ja terveyden suhdetta, ja tuomme tutkimustiedon käytännön ratkaisuina avuksi työn arkeen. Teemme suomalaisesta työelämästä maailman parasta.
Työmme koskettaa Suomen jokaista työikäistä tavalla tai toisella. Tuomme riippumattoman ja ajantasaisen tutkimustiedon pohjaksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhdessä sidosryhmiemme kanssa kehitämme työyhteisöjä, työympäristöjä ja työkykyä, jotta työn tuottavuus kasvaisi kestävästi.
Me 500 työtisläistä rakennamme terveellistä ja turvallista työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä.
Tutustu:
- Tietoa meistä
- Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot.
- Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Finländarnas arbetsförmåga har stärkts, men symtomen på utbrändhet är oförändrade5.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? upplevs arbetsförmågan vara något bättre än tidigare. På den starkaste nivån låg upplevelsen av fysisk arbetsförmåga, på den svagaste nivån emotionell arbetsförmåga. Unga bedömde sin kognitiva och fysiska arbetsförmåga något högre än andra, men deras välbefinnande i arbetet var sämre. För att minska symtomen på utbrändhet bör man rikta åtgärder mot byråkratiska krav och rollkonflikter.
Suomalaisten työkyky vahvistunut, mutta työuupumusoireilu ennallaan5.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työkyky koetaan hieman aiempaa paremmaksi. Vahvimmalla tasolla oli kokemus fyysisestä työkyvystä, heikoimmalla tasolla emotionaalinen työkyky. Nuoret arvioivat kognitiivisen ja fyysisen työkykynsä hieman muita korkeammalle, mutta heidän työhyvinvointinsa oli heikompaa. Työuupumusoireilun vähentämiseksi toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa byrokratiavaatimuksiin ja rooliristiriitoihin.
Finns' work ability has improved, burnout symptoms remain unchanged5.10.2026 06:00:00 EEST | Press release
According to the How is Finland doing? study, work ability is perceived to be slightly better than before. Physical work ability was at the strongest level, while emotional work ability was the weakest. Young adults rated their cognitive and physical work ability slightly higher than others, but their well-being at work was poorer. In order to reduce burnout symptoms, measures should be targeted at bureaucratic requirements and role conflicts.
Undersökning: Lärarna allt oftare tvungna att agera mot sina värderingar30.9.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt Arbetshälsoinstitutets undersökning var lärarnas upplevelser av agerande som strider mot de egna värderingarna vanligare i alla lärargrupper 2024 än 2018. Upplevelserna av etiskt utmanande situationer varierade dock efter lärargrupp, ålder och skolområde. I undersökningen utvecklades också en metod för att hantera etisk belastning i undervisningsarbetet.
Tutkimus: Opettajat joutuvat aiempaa useammin toimimaan arvojensa vastaisesti30.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan opettajien kokemukset omien arvojen vastaisesta toiminnasta olivat vuonna 2024 kaikissa opettajaryhmissä yleisempiä kuin vuonna 2018. Kokemukset eettisesti haastavista tilanteista vaihtelivat kuitenkin opettajaryhmän, iän ja koulualueen mukaan. Tutkimuksessa kehitettiin myös menetelmä eettisen kuormituksen hallintaan opetustyössä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme