SDP:n Hanna Laine-Nousimaa: Kokoomuksen leikkaukset uhkaavat koulutusta – kasvun edellytyksiä ei pidä heikentää

– Kuntien talouden tasapainottaminen kohdistuu väistämättä myös koulutukseen. Kuntien suurin lakisääteinen tehtävä on järjestää varhaiskasvatus ja koulutus, ja siksi kuntien rahoituspohjan leikkaukset näkyvät väistämättä niiden arjessa. Oppimistulosten heikennyttyä jo pitkään, tarvitaan lisää panostuksia perustaitoihin, ei uusia leikkauksia, Laine-Nousimaa sanoo.

Laine-Nousimaan mukaan ongelmaa pahentaa se, että hallitus ei ole saanut toteutettua valtionosuusuudistusta, joka vastaisi kuntien muuttuneeseen tehtävä- ja väestörakenteeseen.

– Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat kasvavat kehyskunnat. Niissä lapsia ja nuoria on paljon, koulutuspalvelujen tarve kasvaa ja investointeja tarvitaan. Yhtälö ei yksinkertaisesti toimi, jos kuntien rahoituspohjaa samaan aikaan heikennetään.

Kuntien pitää pystyä vastaamaan sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen tarpeisiin, vaikka niiden rahoituspohjaa samaan aikaan heikennetään. Kasvavissa kunnissa tämä näkyy erityisesti uusien koulujen ja päiväkotien rakentamisen tarpeena sekä henkilöstökulujen kasvuna.

– Kunta ei voi päättää, että opetus kouluissa lakkautetaan, koska rahat loppuvat. Säästöt ovat löydettävä jostakin, mikäli kaikesta huolimatta rahoitusta leikataan. Se voi tarkoittaa suurempia ryhmäkokoja, vähemmän aikuisia kouluissa, vähemmän tukea oppilaille, tuntikehyksen supistusta tai investointien lykkäämistä. Näistä yksikään ei tietenkään ole ratkaisu oppimistulosten laskuun, vaan syventää syöksykierrettä.

Laine-Nousimaa nostaa esiin myös toisen asteen koulutuksen.

– Perusopetuksesta alkava koulutusketju ei pääty yhdeksänteen luokkaan. Leikkaamalla toisen asteen koulutuksesta, leikkaamme samalla tulevaisuuden osaavasta työvoimasta. Tämä on lyhytnäköistä talouspolitiikkaa.

Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on turvata osaavan työvoiman saatavuutta, tukea alueiden elinvoimaa ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Opetushallitus on nostanut esiin osaajapulan yhtenä Suomen työmarkkinoiden keskeisenä haasteena.

– Suomeen tarvitaan tulevina vuosina valtavasti uusia osaajia. Me tarvitsemme lähihoitajia, koneistajia, rakennusalan ammattilaisia, sähköasentajia, teknologiaosaajia ja lukuisia muita ammattilaisia. Ammatillinen koulutus ei ole menoerä, josta voidaan leikata silloin, kun julkinen talous on vaikeuksissa. Se on investointi siihen työvoimaan, jonka varaan talouskasvu rakennetaan.

Opetushallituksen ennakointien mukaan työvoiman eläköityminen ja uudet työpaikat edellyttävät Suomessa yhteensä noin 1,4 miljoonaa uutta/korvaavaa työntekijää vuoteen 2045 mennessä.

– Osaava työvoima on yksi Suomen kasvun tärkeimmistä edellytyksistä. Kasvu jää toteutumatta, vaikka yritykset saisivat investointeihin rahoitusta, mutta eivät lopulta löydä työntekijöitä. Siksi koulutukseen kohdistuvat leikkaukset voivat tulla Suomelle paljon kalliimmiksi kuin niillä tavoitellut säästöt.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat myös tuoneet esiin yhteyden koulutuksen ja kasvun välillä. AMKE on arvioinut, että ammatillisen koulutuksen aiemmat, noin 120 miljoonan euron rahoitusleikkaukset, ovat jo johtaneet merkittäviin henkilöstövähennyksiin ja toiminnan sopeuttamiseen.

Kokoomuksen on kerrottava ennen vaaleja, mitä sen 1,5 miljardin euron indeksisäästö tarkoittaisi kuntien rahoitukselle. Kuntien kannalta kysymys on olennainen, sillä kuntien lakisääteisistä tehtävistä suuri osa liittyy kasvatukseen ja koulutukseen. Kuntatalouden kiristyminen kohdistuu siksi väistämättä myös kouluihin, päiväkoteihin ja oppimisen tukeen.

Ohjelmassa esitetään lisäksi muun muassa 50 miljoonan euron leikkauksia vapaan sivistystyön harrastusluontoisiin koulutuksiin sekä 60 miljoonan euron leikkauksia korkeakoulujen rahoitukseen. Tämä leikkaus on tarkoitus kattaa koulutuksen järjestäjän perimällä toisen, samantasoisen korkeakoulututkinnon lukukausimaksulla.

– Kun koulutuksen kustannukset nousevat, mutta rahoitus ei seuraa kustannuskehitystä, kyse on tosiasiallisesta leikkauksesta. Koulutukseen kohdistuva indeksijarru on erityisen huolestuttava juuri nyt. Meidän on oltava valmiita rahoittamaan koulutuksen perusedellytykset, jos haluamme nostaa Suomen osaamistasoa.

– Kokoomus puhuu paljon osaamisesta, investoinneista ja kasvusta. Samalla sen sopeutusohjelma vie rahoitusta juuri sieltä, missä osaaminen syntyy: päiväkodeista, peruskouluista, toisen asteen koulutuksesta ja korkeakouluista. Suomen kilpailukyky ei rakennu leikkaamalla lasten ja nuorten koulutuksesta.

Laine-Nousimaan mukaan kuntien talouden vahvistamisessa tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusratkaisua, eikä jatkuvaa epävarmuutta valtionosuuksien tasosta.

– Kunnat tarvitsevat ennakoitavan ja oikeudenmukaisen rahoituksen. Kasvavan kunnan pitää pystyä rakentamaan kouluja, palkkaamaan opettajia ja huolehtimaan oppimisen tuesta ilman, että se joutuu joka vuosi arvailemaan, mitä valtio seuraavaksi leikkaa.

– Suomen pitäisi tehdä nyt päinvastainen valinta kuin kokoomus esittää: vahvistaa koulutusta, turvata kuntien rahoituspohja ja kääntää oppimistulosten suunta. Osaava työvoima on kasvun edellytys ja osaava työvoima syntyy koulutuksesta. Koulutuksesta säästäminen tulee pitkällä aikavälillä paljon kalliimmaksi kuin siihen panostaminen, toteaa Laine-Nousimaa.