STT rakentaa Suomen huoltovarmuutta - sen asema säilytettävä

Suomen Tietotoimisto STT kertoi 30. syyskuuta aloittavansa muutosneuvottelut, joissa on esillä nykymuotoisen toiminnan päättyminen maaliskuun 2027 lopussa ja 95 työntekijän irtisanominen.

Viesti ry vaatii päättäjiltä toimenpiteitä STT:n uutistoiminnan aseman säilyttämisestä.

–STT on tutkitusti Suomen luotetuin media. Sillä on keskeinen rooli uutistuotannossa, joka tavoittaa kansalaisia pohjoisesta etelään ja idästä länteen. STT:llä onkin suuri merkitys Suomen huoltovarmuuden kannalta, sanoo Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Demokratia tarvitsee yhteisen tietopohjan

STT:llä on tärkeä tehtävä ylläpitää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja häiriötilanteissa, poikkeusoloissa ja myös öisin. Häiriötilanteessa ratkaisee, että koko maa saa saman tiedon samanaikaisesti.

–Demokratia ja yhteiskunnan koheesio edellyttävät sitä, että kansakunnallamme on pääpiirteissään yhteinen käsitys todellisuudesta. STT:n tilanne on huolestuttava myös siksi, että lehdistönvapausvertailussa Suomi putosi jo tänä vuonna kuudenneksi, mikä on Suomen historian heikoin tulos. Kaiken tämän keskellä informaatiovaikuttaminen, tekoäly sekä mis- ja disinformaatio ovat tulleet osaksi arkipäiväämme. Siksi STT:llä on tässä ajassa entistäkin tärkeämpi merkitys yhteisen tietopohjan rakentajana yhteiskunnassamme, Repo sanoo.

Tyhjä tila täyttyisi algoritmilla

Viesti ry on huolissaan siitä, millä STT:n paikalle syntyvä tyhjä tila täyttyisi.

–Lukija ei lakkaa seuraamasta maailmaa, hän vain hakee tiedon jostain muualta. Käytännössä voidaan olettaa, että sosiaalisen median rooli uutislähteenä tulee korostumaan. Sosiaalinen media on pääasiallinen uutislähde jo nyt suurelle osalle nuorista. Vaihtoehto kansalliselle uutistoimistolle ei siis ole tyhjyys vaan algoritmi, joka on suunniteltu palkitsemaan kärjistämisestä. Tämä on omiaan edistämään polarisaatiota, Repo varoittaa.

Valtaosalla Euroopan maista on edelleen oma kansallinen uutistoimisto. STT:n uutistoiminnan loppuessa Suomesta tulisi yksi harvoista maista maailmassa, jolla ei ole omaa kansallista uutistoimistoa.

–Jos STT:n ylläpitämä yhteinen tietopohja murenisi, on yhteiskunta entistä haavoittuvaisempi vihamieliselle vaikuttamiselle, luottamuksen rapautumiselle ja väärän tiedon leviämiselle, Repo huomauttaa. 

–Luotettava tieto ei synny itsestään. Jos menetämme kansallisen uutistoimiston, menetämme kansallisen turvallisuuden kulmakiven ja tärkeän vastavoiman informaatiovaikuttamiselle sekä polarisaatiolle. Siksi myös poliittisten päättäjien pitäisi olla kiinnostunut STT:n uutistoiminnan jatkumisesta, Repo summaa.