Teknologiateollisuus: Suomesta Euroopan johtava teknologiaan perustuvan liiketoiminnan maa

Suomen lähtöasema teknologisessa murroksessa on kaksijakoinen. Panostuksissa Suomi on Euroopan kärkeä: Suomi sijoittuu EU:n neljänneksi sekä innovaatiovertailussa että T&K-intensiteetissä. Panostukset eivät kuitenkaan näy vastaavalla tavalla korkean teknologian liiketoiminnassa. Korkean teknologian osuus Suomen teollisuustuotteiden viennistä on Maailmanpankin mukaan vain 9 prosenttia, siinä missä EU-maiden keskiarvo on 21 prosenttia.

– Kasvu on aina rakentunut teknologialle ja sen onnistuneelle soveltamiselle. Suomessa on vahvaa tutkimusta ja maailmanluokan teknologiaosaamista, mutta emme saa muutettua niitä riittävän tehokkaasti uudeksi liiketoiminnaksi, investoinneiksi ja kansainväliseksi kasvuksi. Tähän teknologiapolitiikan on pystyttävä nykyistä paremmin vastaamaan, toimitusjohtaja Taina Susiluoto sanoo.

Teknologiakyvykkyydet ratkaisevat yhä enemmän myös sitä, millainen strateginen liikkumatila valtioilla on kauppa- ja turvallisuuspolitiikassa.

– Jos Suomi haluaa vahvan aseman kansainvälisissä neuvottelupöydissä, meillä on oltava jotakin, mitä muut tarvitsevat, kuten arktista osaamista, avaruusteknologiaa ja puolijohdeteollisuutta, Susiluoto sanoo.

Teknologiateollisuuden juuri valmistunut visio Teknologian, talouden ja turvallisuuden uusi liitto esittää Suomen teknologiapolitiikalle suunnan vuoteen 2035 ja konkreettiset toimet sen toteuttamiseksi.

Suomen on tehtävä strategisia teknologiapainotuksia

Suomessa on muodostettava yhteinen näkemys siitä, millä teknologia-alueilla meillä on erityistä kasvupotentiaalia ja missä vahva oma kyvykkyys on välttämätön turvallisuuden ja strategisen liikkumatilan kannalta.

– Menestyminen vaatii valintoja, eikä kaikkeen voida panostaa samalla tavalla. TKI-rahoitusta, investointikannustimia ja osaamisen kehittämistä on kohdennettava valituille alueille, teknologiajohtaja Sanna Malinen sanoo.

Teknologiateollisuus esittää valintojen tueksi priorisointi- ja seurantamallia eli teknologiaobservatoriota, joka seuraa teknologioiden kehitystä, arvioi Suomen kyvykkyyksiä yhteisillä kriteereillä ja valmistelee rajatun joukon strategisia teknologiapainotuksia.

– Samalla tutkimuksesta markkinoille johtava ketju on saatava toimimaan niin, että lupaavat ratkaisut etenevät tutkimuksesta pilotointiin, kaupallistamiseen ja teolliseen mittakaavaan, Malinen painottaa.

Teknologiapolitiikalle uusi johtamismalli

Teknologiapolitiikan merkitys on kasvanut nopeasti, mutta vastuu siitä on Suomessa hajautunut useille hallinnonaloille. Teknologiapolitiikka tarvitsee nykyistä selkeämpää poliittista johtamista ja hallituskaudet ylittävän suunnan. Pitkäjänteisyyttä tulee vahvistaa hallituskaudet ylittävällä parlamentaarisella sitoutumisella sekä uudistamalla valtioneuvoston rakennetta.

Teknologiateollisuus esittääkin, että seuraava hallitus nimeää teknologia- ja digiministerin, jonka vastuulle kootaan teknologiapolitiikan ydinasiat, sekä perustaa näiden asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaavan ministeriön. Ministeriö toimisi joko valtioneuvoston kansliasta johdettuna verkostomaisena kokonaisuutena tai täysin uutena sektoriministeriönä, teknologia- ja digiministeriönä.

Viisi keskeisintä politiikkatoimea, joilla teknologiapolitiikka nostetaan Suomen strategiseksi painopisteeksi:

1. Toteutetaan valtion digitaalinen peruskorjaus ja hallituskaudet ylittävä investointisuunnitelma.
2. Nimetään hallitukseen teknologia- ja digiministeri johtamaan teknologiapolitiikkaa ja siitä vastaavaa uutta ministeriötä.
3. Otetaan käyttöön teknologiakyvykkyyksien priorisointi- ja seurantamalli ja käynnistetään strategisille teknologia-alueille kansallisia teknologiaohjelmia, jotka kokoavat tutkimuksen, yritykset, rahoittajat ja käyttäjät.
4. Rakennetaan kansallinen datakeskusteollisuuden TKI-ekosysteemi ja innovaatio-ohjelma.
5. Päivitetään lainsäädäntöä siten, että tekoälyä ja robotiikkaa voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin viranomaistoiminnassa.