Kädet ennen seiniä – Keusoten palvelujen verkoston kehittäminen etenee päätöksentekoon

Keusote haki ministeriöltä alijäämän kattamiskauden jatkamista vuoteen 2029 asti. Lisäaikaa ei hakemuksen perusteella suoraan myönnetty, vaan valtiovarainministeriö käynnisti ennakollisen talouden ohjauksen menettelyn 2.7.2026.

Ministeriö on kiinnittänyt huomiota erityisesti Keusoten suuren, vuosilta 2023–2024 kertyneen alijäämän kattamiseen, suunniteltujen säästötoimien konkretisointiin, palveluverkon tarkasteluun sekä siihen, että säästöjen vaikutukset asukkaiden palveluihin arvioidaan riittävän tarkasti.

Keusote on päivittänyt tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa sekä palveluverkkosuunnitelmaa ministeriön suositusten pohjalta. Tehostamisen myötä hyvinvointialueen nykyistä tilakantaa on tarkoitus tehostaa jopa 25 % ja saada kustannussäästöjä vuositasolla jopa vajaa 9 milj. euroa. Aluevaltuuston lokakuisen päätöksen jälkeen valtiovarainministeriö tekee ratkaisunsa jatkoajan myöntämisestä alijäämien kattamiselle.

“Keusoten säästötavoitteet ovat koko Suomen tasolla erittäin kunnianhimoiset”, toteaa hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio.

Viisi keskeistä sote-keskusta

Ministeriöltä saadun ohjauksen perusteella palvelujen verkoston kehittämistä on tarkasteltu useiden eri skenaarioiden kautta. Keusoten tärkeänä strategisena linjauksena on säästää mieluummin tiloista kuin henkilöstöstä. Tiloja tiivistämällä ja kiinteistökustannuksista säästämällä pyritään turvaamaan se, että Keusotessa on riittävästi ammattilaisia huolehtimassa alueen asukkaiden hoidosta ja palveluista – hoidon ja hoivan laatu ratkaistaan kohtaamisissa, ei kiinteistöneliöissä.

Jotta ministeriön edellyttämä palvelujen verkoston tehostaminen saavutetaan, esitetään suunnitelmassa palvelujen keskittämistä viiteen keskeiseen sote-keskukseen ja luopumista useista pienemmistä palvelukiinteistöistä. Suunnitelma on tehty vuosille 2027–2031, mutta nyt tehtävät päätökset vaikuttavat palvelujen verkostoon pitkäaikaisesti.

Viiden sote-keskuksen malli edellyttää myös palvelujen jatkuvaa kehittämistä. Kun monen eri alan asiantuntijan yhteistyötä tarvitaan, asukkaiden käytössä ovat vahvat, hyvin resursoidut sote-keskukset. Sote-keskusten tarjoamaa lähipalvelua tukevat kotiin vietävät ja liikkuvat palvelut: palvelua voidaan viedä sinne, missä asiakas on, eli esimerkiksi kotiin ja kouluihin. 

Digipalvelujen tavoitteellista kehittämistä jatketaan, sillä monelle digiasiointi sujuvoittaa arkea ja tuo avun nopeasti sinne, missä itse on. Digipalveluvalikoimaa laajennetaan ja nykyisiä digipalveluja hiotaan entistä helppokäyttöisemmiksi.