Suomalainen Tiedeakatemia ry

Tiedeakatemialta hankeapurahoja nanolasereiden, järven pohjan sedimenttikerrosten, tekoälyn ja kvanttifysiikan tutkimukseen

5.10.2026 10:41:16 EEST | Suomalainen Tiedeakatemia ry | Tiedote

Jaa

Suomalaisen Tiedeakatemian jakamat kolmivuotiset, 200 000 euron hankeapurahat on myönnetty Antti Moilaselle, Saija Saarnille, Mirka Saarelalle ja Anton Zasedateleville. Apurahoilla tutkitaan pieniä valonlähteitä eli nanolasereita, järven pohjan sedimenttikerroksia, tekoälyn kehittämistä sekä kvanttimekaanista käyttäytymistä.

Antti Moilanen, Mirka Saarela, Anton Zasedatelev ja Saija Saarni.
Antti Moilanen (kuva: Antti Moilanen), Mirka Saarela (kuva: Eija Saarela), Anton Zasedatelev (kuva: Nita Vera / Aalto yliopisto) ja Saija Saarni (kuva: Hanna Oksanen / Turun yliopisto)

Tiedeakatemia jakaa Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahaston hankeapurahoja fysiikan, matematiikan, geofysiikan, tähtitieteen ja meteorologian aloille tutkijoille, jotka ovat tutkijauran vakinaistamispolun alkuvaiheessa. Jaettavien apurahojen saajien määrää on tänä vuonna kasvatettu aiemmasta kahdesta neljään ja apurahasummaa 150 000 eurosta 200 000 euroon.

Rahoitusta neljälle erilaiselle hankkeelle

Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Antti Moilanen tutkii erittäin pieniä valonlähteitä, nanolasereita, jotka perustuvat äärimmäisen ohuisiin, vain yhden atomikerroksen paksuisiin materiaaleihin. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää entistä pienempiä lasereita, jotka toimivat suoraan sähköllä ilman erillistä apulaseria.

Hankeapuraha mahdollistaa uusien tutkimuslaitteiden kehittämisen ja kokeellisen tutkimuksen, jossa yhdistyvät nanoteknologia, materiaalifysiikka ja optiikka. Tutkimuksella on mahdollisia sovelluksia esimerkiksi tietoliikenteessä sekä tulevaisuuden optisiin piireihin perustuvissa tietokoneissa ja sensoreissa, joissa tarvitaan pieniä ja energiatehokkaita valonlähteitä.

Turun yliopiston apulaisprofessori Saija Saarnin tutkimuksessa selvitetään, miten ilmaston ja ympäristön muutos näkyy ajan myötä järven pohjalle kertyvässä mudassa eli sedimentissä. Sedimenttikerroksia tutkimalla voidaan selvittää, millaiset olosuhteet järvessä on menneisyydessä vallinneet ja ymmärtää paremmin ilmaston ja sedimentaation välistä monimutkaista suhdetta sekä järven vastetta muuttuvissa olosuhteissa, kuten äkillisissä ääri-ilmiöissä.

Tutkimus tuottaa keskeistä lisätietoa järvien taustatilasta ja kriittisistä käännekohdista vesistöjen suojelun ja ennallistamisen tarpeisiin.

Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Mirka Saarela tutkii, miten tekoälystä voitaisiin kehittää mahdollisimman luotettava ja oikeudenmukainen teknologia matematiikan avulla. Tekoälyn käytössä on nähty valtava harppaus eri aloilla, minkä takia on yhä olennaisempaa, että se toimii reilusti, avoimesti, luotettavasti ja turvallisesti.

Rahoitus mahdollistaa uusien matemaattisten mallien kehittämisen, tekoälyn kilpailevien tavoitteiden välisten kompromissien tutkimisen sekä tulosten validoinnin matemaattisen tutkimuksen avulla. Kehitettävät menetelmät voivat auttaa tekoälyn kehittäjiä ja päättäjiä ymmärtämään ja ratkomaan tekoälyn kehittymiseen liittyviä haasteita ja niiden mahdollisia seurauksia.

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Anton Zasedatelevin tutkimus keskittyy kvanttimekaaniseen käyttäytymiseen makroskooppisissa järjestelmissä, kuten nano- ja mikrometrin kokoisissa hiukkasissa, joiden liikettä voidaan eristää, mitata ja hallita erittäin tarkasti. Leijuttamalla näitä hiukkasia erittäin korkeassa tyhjiössä voidaan tutkia, miten suuret kappaleet käyttäytyvät, kun niitä viedään kohti kvanttimaailmaa, jossa perustavanlaatuinen kohina ja kvanttifysiikan ilmiöt alkavat vaikuttaa merkittävästi.

Tutkimuksen mahdollisia käyttökohteita ovat uuden sukupolven erittäin tarkat mittalaitteet, joilla voidaan mitata painovoimaa, kiihtyvyyttä, pyörimisliikettä, painetta sekä sähkö- ja magneettikenttiä. Pitkän aikavälin tavoitteena on ulottaa kvanttitason hallinta yhä suurempiin ja massiivisempiin järjestelmiin sekä hyödyntää niitä erittäin herkkinä mittalaitteina heikkojen voimien havaitsemiseen.

Väisälän hankeapurahojen seuraava haku avautuu tammikuussa 2027. Kaiken kaikkiaan Suomalainen Tiedeakatemia jakaa ensi vuodesta alkaen lähes 5 miljoonaa euroa apurahoina ja palkintoina suomalaiselle tieteelle. Suurin osa apurahoista myönnetään nuorille tutkijoille.

Yhteyshenkilöt

Suomalainen Tiedeakatemia

Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia tutkijoiden yhdyssiteenä. Järjestämme tapahtumia, edistämme tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, kustannamme tieteellisiä julkaisuja ja annamme lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Jaamme vuosittain lähes 5 miljoonaa euroa apurahoina ja palkintoina suomalaiselle tieteelle. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia Suomesta ja ulkomailta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomalainen Tiedeakatemia ry

Tutkijat: Ilman oppivia aikuisia ei ole toimivaa demokratiaa, opistojen toimintaedellytykset säilytettävä28.10.2026 06:00:00 EET | Tiedote

Suomessa ollaan huolissaan koko väestön koulutustasosta ja korkeakoulutettujen osuuden paikallaan junnaamisesta. Vähemmälle keskusteluissa on jäänyt elinikäisen oppimisen merkitys ja aikuisväestölle suunnattu opistojen koulutustarjonta. Tiedeakatemian uusi tiedekooste kokoaa tutkimukseen ja alan tutkijoiden näkemykseen perustuvan tilannekuvan vapaan sivistystyön merkityksestä yhteiskunnassa.

Tiedekoosteen julkistamistilaisuus: Oppivat ja aktiiviset kansalaiset – vapaa sivistystyö muuttuvassa yhteiskunnassa21.10.2026 10:42:21 EEST | Kutsu

Suomessa ollaan huolissaan koko väestön koulutustasosta. Vähemmälle keskusteluissa on jäänyt elinikäisen oppimisen merkitys ja aikuisväestölle suunnattu opistojen koulutustarjonta. Millainen on tämän koulutusmuodon rooli Suomessa nyt ja tulevaisuudessa? Tervetuloa tiedekoosteen julkistamistilaisuuteen kuulemaan tutkijoiden pääviestit aiheesta.

MEDIAKUTSU: Ilta tieteelle 12.10. Säätytalolla: Paluu menneisyyteen? Nationalismi muuttuvassa maailmassa7.10.2026 11:53:05 EEST | Kutsu

Nationalismi on noussut takaisin politiikan ytimeen ja se näkyy vahvasti vaaleissa eri puolilla Eurooppaa. Mitä nationalismin nousu merkitsee Euroopalle? Onko olemassa myös avointa ja demokraattista nationalismia, vai johtaako kansallisen suvereniteetin korostaminen väistämättä vastakkainasetteluun? Millaisia kansallisia ihanteita nationalismi rakentaa, ja mikä merkitys historian narratiiveilla on viimeaikaisissa kehityskuluissa?

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye