SDP:n Helena Marttila: Hallitus on omilla toimillaan hankaloittanut yksinhuoltajien työllistymistä ja syventänyt lapsiperheiden köyhyyttä

– Erityisesti työttömien yksinhuoltajien kohdalla on aiheellista kysyä, mitä muuta Orpon hallitus on tehnyt työllistymisen edistämiseksi kuin leikannut rajusti sosiaaliturvaa ja siten ajanut kymmeniä tuhansia lapsia köyhyyteen. Työllisyys ei kasva köyhdyttämällä lapsiperheitä, Marttila sanoo.

Pienituloisuus koskettaa Suomessa erityisen usein yhden aikuisen lapsiperheitä. Tällaisissa perheissä asuvista lapsista lähes joka kolmas on pienituloisia. Työttömien yksinhuoltajien perheissä kasvaa lähes 30 000 lasta, kaikkiaan pienituloisissa perheissä asuu 137 000 lasta.

– Hallituksen olisi syytä ymmärtää, ettei työttömyys yksin selitä pienituloisuutta. Moni vanhempi käy töissä ja silti kamppailee toimeentulon kanssa. Tuorein ostovoimatutkimuskin osoittaa, että työssä käyvien yksinhuoltajien ostovoima on kasvanut palkansaajista kaikkein vähiten, vain yhdellä prosentilla, Marttila korostaa.

Suomessa yksinhuoltajien työllisyysaste on selvästi heikompi ja työttömyys lähes kaksinkertainen verrattuna kaikkiin vanhempiin. Marttilan mukaan yksinhuoltajien työllisyys takkuilee erityisesti pikkulapsiaikana ja kohenee vain hitaasti nuorimman lapsen varttuessa.

– Kyse ei ole haluttomuudesta tehdä työtä vaan siitä, että työn vastaanottamisen esteitä ei ole poistettu. Työllistymisvaikeudet ratkeavat usein niinkin yksinkertaisella keinolla kuin lastenhoidon paremmalla järjestämisellä. Monilla aloilla työajat sijoittuvat iltoihin, öihin ja viikonloppuihin. Siksi vuorohoidon saatavuus on yksinhuoltajaperheille välttämätön palvelu ja aivan keskeinen edellytys työn tekemiselle. Jos vuorohoitopaikkoja on kunnassa liian vähän tai ne sijaitsevat kaukana kodista ja työpaikasta, työn vastaanottaminen voi muuttua käytännössä mahdottomaksi, Marttila alleviivaa.

Marttilan mukaan osa-aikatyö ja keikkatyö ovat monille yksinhuoltajille tärkeä väylä takaisin työelämään perhevapaiden jälkeen. Hallituksen tekemät sosiaaliturvan heikennykset ovat kuitenkin heikentäneet kannusteita vastaanottaa vähäistä työtä. Marttila arvostelee erityisesti asumistuen ja työttömyysturvan suojaosien poistamista sekä työttömyysturvan lapsikorotuksen lakkauttamista.

– Työn tekemisen pitäisi aina olla kannattavaa ja ennakoitavaa. Suojaosan poistaminen on päinvastoin lisännyt osa-aikatyön vastaanottamisen taloudellista riskiä. Monelle perheelle hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset ovat merkinneet satojen eurojen pudotusta, yhteenlaskettuna vaikutukset voivat olla jopa 600 euroa kuukaudessa. Se on lapsiperheelle valtava summa.

Marttila korostaa myös työelämän joustojen merkitystä ja moittii hallituksen työelämäpolitiikkaa.

– Työelämän käytäntöjen tulee tunnistaa paremmin erilaiset perhetilanteet. Tarvitsemme joustavia työaikoja, mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihin ja työnantajilta nykyistä enemmän ymmärrystä perhevastuiden huomioimiseksi. Hallitus on kuitenkin kulkenut päinvastaiseen suuntaan heikentämällä työntekijöiden turvaa muun muassa irtisanomissuojaa heikentämällä ja määräaikaisuuksia työsuhteita lisäämällä.

Marttila muistuttaa, että pienituloisuus tarkoittaa suoranaisen köyhyyden ja puutteen ohella esimerkiksi sitä, että joka kolmas lapsi asuu perheessä, joka ei selviytyisi yllättävistä menoista. Joka kuudes lapsi puolestaan asuu perheessä, jolla ei ole varaa viikon mittaiseen lomaan kodin ulkopuolella vuodessa.

– Vanhemmat kertovat luopuvansa ensin omista menoistaan, jotta lasten välttämättömistä kuluista ei tarvitsisi säästää. Silti monessa perheessä joudutaan tinkimään lasten kaverisynttäreistä, uimahallireissuista ja muista yhteisistä kokemuksista. Lapselle köyhyys on hiljaista: harrastuksesta luopumista, suppeaa elinpiiriä, päiviä ja lomia, jotka ovat aina samanlaisia, aiemmin lastensuojelussa työskennellyt Marttila sanoo.

– Hallituksen politiikka näyttää perustuvan ajatukselle, että kokoaikatyö on ainoa oikea työ. Todellisuudessa monelle yksinhuoltajalle osa-aikatyö on ensimmäinen askel kohti pysyvämpää työllistymistä. Siksi politiikan pitäisi tukea työn vastaanottamista kaikissa elämäntilanteissa, ei tehdä siitä vaikeampaa. Kymmenien tuhansien lasten sysääminen köyhyyteen on Orpon hallituksen surullisin perintö, Marttila päättää.