Vety, kierrätys ja tekoäly muuttavat eurooppalaista terästuotantoa
6.10.2026 06:04:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Vety korvaa hiiltä, romua käytetään enemmän, tekoäly etsii valuvikoja ja terästehtaiden kuonakasoista löydetään kriittisiä raaka-aineita. Oulun yliopisto on mukana useissa eurooppalaisissa hankkeissa, jotka ratkovat vähäpäästöisen teräksen valmistuksen pullonkauloja.

Euroopassa suuret investoinnit vähäpäästöiseen terästuotantoon ovat hidastuneet korkeiden kustannusten, energian hinnan, raaka-aineiden saatavuuden, teräksen maailmanlaajuisen ylituotannon sekä päästöjä rajoittavan lainsäädännön epävarmuuden vuoksi.
”Eurooppalainen terästuotanto on laajassa murroksessa. Terästeollisuuden seuraava kehitysaskel ei ole yksittäinen läpimurto eikä tarkoita esimerkiksi pelkästään vedyn käyttöä. Se koostuu monista samanaikaisista muutoksista, joissa uudet energiaratkaisut, kiertotalous ja digitalisaatio kytkeytyvät toisiinsa. Ne ratkaisevat, kuinka nopeasti vähäpäästöinen terästuotanto voi yleistyä Euroopassa”, sanoo professori Timo Fabritius Oulun yliopiston prosessimetallurgian tutkimusyksiköstä. ”Ensimmäisenä muutoksia ollaan aidosti viemässä teolliseen mittakaavaan Suomessa ja Ruotsissa.”
Tuotanto ei voi jatkossa perustua vain parhaaseen malmiin ja puhtaimpaan romuun. Siksi Euroopan terästehtaat ovat muuttumassa raaka-aineiden kiertotalouskeskuksiksi. ”Terästehtaiden kuonat sisältävät merkittäviä määriä raaka-aineita, joiden hyödyntämispotentiaali on osin vielä käyttämättä”, sanoo professori Ulla Lassi Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksiköstä.
Jatkossa teräskuonista pyritään ottamaan talteen esimerkiksi EU:n kriittiseksi raaka-aineeksi luokittelema vanadiinia ja samalla vähentämään EU:n tuontiriippuvuutta.
Teräs on teoriassa hyvin kierrätettävää. Käytännössä kierrätysraaka-aineiden koostumus on aina selvitettävä ja esimerkiksi kuparin ja sinkin kaltaiset haitta-aineet hallittava, jotta tuotettavan teräksen laatu voidaan varmistaa.
Pian pilotoidaan myös maailman mittakaavassa ainutlaatuisia vetypelkistyksellä tuotettuja teräsjauheita vaativien työkaluosien 3D-metallitulostukseen. Haasteena on saada uudet ratkaisut toimimaan tehokkaasti käytännössä teollisessa mittakaavassa. Uusissa tutkimushankkeissa etsitään ratkaisuja, jotka varmistavat vähäpäästöisen eurooppalaisen teräksen kilpailukyvyn tulevina vuosina. Oulun yliopisto johtaa ja osallistuu useisiin 3–4-vuotisiin EU-rahoitteisiiin hankkeisiin osuuksilla, jotka vaihtelevat 140 000 eurosta kahteen miljoonaan euroon.
Käytännön ratkaisuja terästeollisuuteen tutkimushankkeilla:
-
Vety korvaa hiiltä. ARES, S2TARSTEEL- ja HyComAt -hankkeissa kehitetään vetypohjaista valmistusta, jolla voidaan korvata perinteisiä hiileen perustuvia valmistusmenetelmiä ja vähentää terästuotannon hiilidioksidipäästöjä merkittävästi.
-
Romua käytetään enemmän. ESCALATE-hankkeessa kehitetään tapoja hyödyntää nykyistä enemmän heikkolaatuista kierrätysromua ja poistaa epäpuhtauksia kuten kuparia ja sinkkiä.
-
Kuonasta otetaan talteen arvokkaita aineita. ECONOVA-hankkeessa tutkitaan, kuinka terästuotannon kuonista voidaan erottaa kriittisiä raaka-aineita, kuten vanadiinia sekä muita arvokkaita raaka-aineita.
-
Teräksestä tehdään 3D-tulostusmateriaaleja. S2TARSTEEL-hankkeessa kehitetään tuotantoketjua, jossa rautarikasteista valmistetaan vetypelkistyksen avulla teräsjauheita, joita käytetään vaativien työkaluosien 3D-tulostuksessa.
-
Tekoäly etsii valuvikoja. NextGenCAST-hankkeessa kehitetään tekoälyyn, mittauksiin ja prosessimalleihin perustuvia järjestelmiä, joilla teräksen laatuongelmia voidaan ennakoida jo tuotannon aikana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Timo Fabritius, Oulun yliopisto, 040 5546 683, timo.fabritius@oulu.fi
Professori Ulla Lassi, Oulun yliopisto, 0400 294090, ulla.lassi@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopisto johtaa 10 miljoonan euron ERC-hanketta – kansainvälinen huipputiimi tähtää läpimurtoon kollageenitutkimuksessa12.11.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston professori Johanna Myllyharju on saanut yhdessä kansainvälisten kollegoidensa kanssa merkittävän EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miten kollageenit saavat elimistössä oikean kemiallisen rakenteensa ja mitä tapahtuu, jos tämä prosessi häiriintyy. Tutkimus voi edistää uusien hoitokeinojen kehittämistä moniin yleisiin sairauksiin, kuten sidekudossairauksiin ja syöpiin.
Oulun yliopiston tutkija Yang Bai sai kansainvälisen palkinnon ferrosähköisten materiaalien tutkimisesta11.11.2026 09:31:08 EET | Tiedote
Oulun yliopiston apulaisprofessori Yang Bai on valittu vuoden 2026 D. T. Rankin Award -palkinnon saajaksi. Palkinnon myönsi American Ceramic Societyn Energy Materials and Systems Division (EMSD). Bain uusin tutkimusartikkeli julkaistiin juuri Applied Physics Letters -lehdessä.
Sanna Brauer ammattikasvatuksen professoriksi Oulun yliopistoon9.11.2026 07:43:00 EET | Tiedote
Kasvatustieteen tohtori Sanna Brauer on valittu ammattikasvatuksen professoriksi Oulun yliopistoon. Valtakunnallisesti merkittävä ja lahjoittajarahoituksella perustettu professuuri vahvistaa yliopiston asemaa ammattikasvatuksen, työelämäosaamisen ja jatkuvan oppimisen tutkimuksessa.
Suomen kelirikkoennusteet vanhentuneita9.11.2026 06:46:00 EET | Tiedote
Suomen sorateiden kelirikkoennusteet perustuvat malliin, joka kehitettiin yli 20 vuotta sitten. Oulun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ennustemalli ei enää kuvaa luotettavasti nykyisiä olosuhteita, sillä ilmaston lämpeneminen on jo muuttanut talviolosuhteita merkittävästi.
Kaitera Talks pureutuu kulttuurin, teknologian ja tieteen polttopisteeseen – puhujasarjan vieraina Rosa Liksom, Matti Latva-Aho, Aarno Palotie ja Timo Muotka9.11.2026 05:53:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston ensimmäisen rehtorin, professori Pentti Kaiteran mukaan nimetty seminaari järjestetään vuonna 2026 neliosaisena Kaitera Talks -puhujasarjana. Kaitera Talks 2026 -sarjassa kutsuttuina puhujina ovat kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksom, maailmankuulu geneetikko Aarno Palotie, akvaattisen ekologian professori Timo Muotka sekä Oulun yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori ja langattoman tietoliikenteen professori Matti Latva-Aho. Tilaisuuksia voi seurata paikan päällä tai Yle Areenassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme