Voiko sydämen eteisvärinää hoitaa myös lenkkipolulla? Keski-Suomen hyvinvointialueella käynnistyy lähes miljoonan euron tutkimus

Lähes miljoonan euron rahoituksen saanut MOVE-AF (Atrial fibrillation eli eteisvärinä) -tutkimus laajenee vuonna 2027, ja siihen rekrytoidaan ylipainoisia eteisvärinäpotilaita. Pilottivaiheen kokemukset ovat rohkaisevia. Tutkimus tukee palvelujen uudistamista sekä edistää keskisuomalaisten hyvinvointia ja terveyttä vahvistamalla hoidon laatua ja palvelujen vaikuttavuutta.

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Se lisää muun muassa aivoinfarktin ja sydämen vajaatoiminnan riskiä ja heikentää elämänlaatua. Ylipaino, korkea verenpaine ja vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat puolestaan keskeisiä eteisvärinän riskitekijöitä.

Keski-Suomen hyvinvointialueella käynnissä oleva MOVE-AF-tutkimus tarttuu kysymykseen, jolla voi tulevaisuudessa olla merkitystä tuhansien eteisvärinäpotilaiden hoidossa: Voidaanko yksilöllisesti ohjatulla liikunnalla, ravitsemuksella ja painonhallinnalla vähentää itse rytmihäiriötä ja sen oireita?

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt professori Jari Laukkasen johtamalle MOVE-AF-tutkimuskokonaisuudelle yhteensä 992 595 euron rahoituksen.

Tutkimuksessa yhteensä 158 ylipainoista tai lihavaa eteisvärinäpotilasta jaetaan satunnaisesti kahteen ryhmään. Toinen ryhmä (interventioryhmä) saa tavanomaisen eteisvärinän hoidon lisäksi vuoden ajan yksilöllistä liikunta- ja elintapaohjausta. Vertailuryhmä saa tavanomaista eteisvärinän hoitoa.

–Kyse ei ole vain vaa'an lukemasta. Tutkimuksessa selvitetään, vähenevätkö eteisvärinäkohtausten määrä ja kesto ja lievittyvätkö oireet. Samalla tutkitaan vaikutuksia fyysiseen kuntoon, kehonkoostumukseen, sydämen toimintaan, elämänlaatuun, terveyspalvelujen käyttöön ja kustannuksiin, kertoo Laukkanen.

Sydämen rytmiä seurataan tutkimuksessa muun muassa suomalaisella ranteessa pidettävällä laitteella (PulseOn), joka tarkkailee sydämen rytmiä jatkuvasti ja mahdollistaa sydänkäyrän (EKG) rekisteröinnin myös oireen ilmaantuessa.

Pilottipotilas: ”Voisin osallistua, vaikka heti uudestaan.”

Tutkimuksen pilottivaiheessa on ollut kymmenen potilasta interventioryhmässä ja kymmenen vertailuryhmässä. Yksi pilottivaiheen osallistujista kertoo tutkimuksen muuttaneen konkreettisesti hänen arkeaan. Liikunnasta on tullut säännöllistä, kasvisten määrä ruokavaliossa on lisääntynyt ja makeiden jälkiruokien tilalle ovat tulleet esimerkiksi hedelmät, marjat ja jogurtti.

– Kaikkein merkityksellisintä on tietenkin, että eteisvärinä on pysynyt poissa. Itselleni olen vakuuttanut, että omalla tekemisellä on ollut siihen suuri merkitys. Tietenkin kaikkien tutkimuksessa olevien ammattilaisten tuella ja kannustuksella on ollut todella suuri merkitys, tutkimukseen osallistunut potilas kertoo.

Kokemus on ollut niin myönteinen, että potilas kannustaa muitakin harkitsemaan tutkimukseen osallistumista.

– Minulla itselläni on sellainen fiilis tutkimukseen osallistumisesta, että voisin osallistua, vaikka heti uudestaan, kun tämä loppuu!

– Yksittäisen osallistujan kokemus ei vielä kerro tutkimuksen vaikuttavuudesta. Juuri sitä laajemmassa tutkimuksessa nyt selvitetään, jatkaa Laukkanen.

Tavoitteena hoitomalli Keski-Suomen hyvinvointialueille

MOVE-AF-tutkimuksessa ei tarkastella vain terveydellisiä vaikutuksia. Mukana on kustannusvaikuttavuusanalyysi, jossa verrataan yksilöllisen elintapaintervention kustannuksia tavanomaisen hoidon ja terveyspalvelujen käytön kustannuksiin.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voisiko järjestelmällinen elintapahoito tulevaisuudessa olla nykyistä vahvempi osa ylipainoisten eteisvärinäpotilaiden hoitopolkua lääke- ja toimenpidehoitojen rinnalla.

Jos tutkimuksessa osoitetaan, että malli vähentää eteisvärinäkuormaa ja oireita sekä terveyspalvelujen tarvetta kustannusvaikuttavasti, tuloksia voidaan hyödyntää Keski-Suomen hyvinvointialueiden hoitoketjujen kehittämisessä.

MOVE-AF yhdistää kliinisen tutkimuksen, liikuntalääketieteen, ravitsemuksen ja terveystaloustieteen kysymykseen, joka koskettaa yhä suurempaa potilasjoukkoa väestön ikääntyessä ja ylipainon yleistyessä.

MOVE-AF lyhyesti

• Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (RCT)
• Tutkimukseen suunnitellaan yhteensä 158 potilasta
• Kohderyhmänä 18–75-vuotiaat oireista eteisvärinää sairastavat henkilöt, joiden painoindeksi BMI on yli 27 kg/m²
• Elintapaintervention kesto 12 kuukautta
• Tutkitaan liikunnan, ravitsemuksen ja painonhallinnan vaikutuksia eteisvärinään
• Seurataan myös fyysistä kuntoa, kehonkoostumusta, elämänlaatua, sydämen toimintaa, terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia
• Suomen Akatemian rahoitus tutkimuskokonaisuudelle 992 595 euroa
• Tutkimusta johtaa professori Jari Laukkanen
• Laajempi potilasrekrytointi käynnistyy vuoden 2027 alussa
  
  

Lue lisää tutkimuksesta Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuilta.

Lisätietoja

• Jari Laukkanen, professori, MOVE-AF-tutkimuksen vastuullinen johtaja, lääkäri, Keski-Suomen hyvinvointialue, jari.laukkanen(at)hyvaks.fi, 014 269 5340
• Viestinnän yhteyshenkilö: Sanna-Riikka Koponen, sanna-riikka.koponen(at)hyvaks.fi, p. 050 598 8481