Johtajuusbarometri 2026: Suomalaiset kaipaavat johtamiseen muutoksia – lisää luovuutta ja innovatiivisuutta

Uuden johtajuusbarometrin mukaan 45 prosenttia suomalaisista valitsee tekoälyn asioiden joukkoon, jotka tulevat muuttamaan johtamista seuraavan viiden vuoden aikana. Heti perässä tulevat hyvinvoinnin haasteet. 44 prosenttia suomalaisista valitsee mielenterveyden ja hyvinvoinnin haasteet johtamista eniten muuttavien tekijöiden joukkoon.

Suomalaiset toivovat reilua ja helposti lähestyttävää johtajaa

Suomalaisten mielestä hyvä johtaja on reilu ja oikeudenmukainen (65 prosenttia vastaajista), helposti lähestyttävä (54 prosenttia) ja luotettava (50 prosenttia). Nämä hyvän johtajan tekijät valikoituvat useimmiten tärkeimpien asioiden joukkoon, kun suomalaiset arvioivat hyvän johtajan tekijöitä. Vaikka työelämä muuttuu nopeasti, suomalaisten odotukset hyvää johtajaa kohtaan ovat säilyneet ennallaan. Kärjessä ovat samat ominaisuudet kuin vuoden 2024 Johtajuusbarometrissa. 

Eroavuuksiakin johtajaan liittyvissä toiveissa on. Reiluutta ja oikeudenmukaisuutta arvostavat muita useammin naiset ja vanhemmat ikäryhmät. Nuoremmat ikäryhmät painottavat keskimääräistä useammin empaattisuutta. 

Johtajuusbarometrin mukaan tulevaisuuden johtaja toimii mahdollistajana. Luovuus ja yhdessä tekeminen ovat tulevaisuuden johtajan ydintehtäviä. 80 prosenttia katsoo, että tarvitsemme tulevaisuudessa enemmän luovuuden ja innovatiivisuuden johtamista. 69 prosenttia puolestaan arvioi, että tulevaisuudessa johtajan tärkein tehtävä on varmistaa työntekijöidensä keskinäinen verkostoituminen ja yhdessä tekeminen. 

Johtajuusbarometrissä löydökset kiteytetään niin, että tekoälyn aikakaudella johtajalta odotetaan inhimillisyyttä. Vaikka teknologioiden merkitys työssä kasvaa, johtajalta odotetaan ennen kaikkea läsnäoloa. 

Johtajuus saa suomalaisilta kouluarvosanan seitsemän

Suomalaiset antavat johtajuudelle kouluarvosanan seitsemän, eli tyydyttävä. Johtajuudessa arvostetaan positiivisena samoja tekijöitä kuin vuoden 2024 barometrissa. Suomalaisten mielestä hyvä johtaja on reilu, helposti lähestyttävä, luotettava ja kannustava. 

Johtamisen haasteissa ykköseksi nousee johtamisosaamisen puute, huono yhteistyö työntekijöiden ja esihenkilöiden välillä sekä heikko työilmapiiri tai tiimihenki. Nuorilla valikoituu johtamisen haasteiden kärkipäähän riittämättömän johtamisosaamisen ja huonon yhteistyön sekä ilmapiirin lisäksi heikko taloustilanne. 

– Barometri antaa arvokasta tietoa siitä, millaista johtaminen voisi parhaimmillaan olla tulevaisuudessa. Tämä on meille iso mahdollisuus, kun ottaa huomioon, että lähes kaikki suomalaiset ajattelevat johtamisen vaikuttavan työelämän laatuun ja kilpailukykyyn ja samaan aikaan johtajuuden keskiarvo jää meillä ankeaan seitsemään, TYÖ2030-ohjelman ohjelmajohtaja Sanna Kulmala sanoo. 

– Parantamisen tarvetta siis on. Kesäkuussa julkaistussa kansallisessa työelämän kehittämisstrategiassa nimenomaan ihmisten johtaminen onkin nostettu yhdeksi työelämän supervoimaksi, johon meidän tulee panostaa, Kulmala muistuttaa.

Nuorilla on vaikutusta ja johtajatkin ottavat heidät huomioon

Kolmannes suomalaisista kokee, että nuorten uudet odotukset työelämälle tulevat uudistamaan johtamista. Johtajilla on halua ottaa nuoret huomioon: johtajista 41 prosenttia valitsee nuorten uudet odotukset keskeiseksi johtamisen muutostekijäksi. 

– Barometri avaa erityisesti nuorten odotuksia ja kokemuksia sekä motivaatiota johtamiseen liittyen. Ammattikorkeakoulujen asiantuntemus on saatu tutkimuksessa hyötykäyttöön tutkimuskysymysten valikoinnissa, Suomen Nuorkauppakamarit ry:n toiminnanjohtaja Sini Havukainen korostaa. 

Johtajuusbarometri nostaa esiin myös nuorten motivoitumista työelämässä. Nuorimmat eli 18–29-vuotiaat motivoituvat keskimääräistä useammin mukavista työkavereista ja hyvästä työilmapiiristä. Heitä myös motivoivat vanhempia ikäryhmiä useammin kehittymismahdollisuudet ja uralla eteneminen. 

Johtaminen kiinnostaa nuoria muun ikäisiä enemmän. Nuorimmista johtavassa asemassa työskentelyn kokee erittäin tai melko houkuttelevana 44 prosenttia. Keskimäärin suomalaisista 34 prosenttia kokee näin. Sukupuolten välillä on iso ero. Miehistä 43 prosenttia ja naisista 25 prosenttia on kiinnostunut johtavassa asemassa työskentelystä.

Asenne työelämään on pääosin myönteistä

Suomalaisista 52 prosenttia suhtautuu yleisesti työelämään myönteisesti, 28 prosenttia neutraalisti. Osuus on noussut edellisestä barometristä peräti kahdeksan prosenttiyksikköä. Lapsuuden kodin työelämäilmapiiri heijastuu työelämäasenteisiin. Se, miten työelämästä on kotona puhuttu, näkyy omassa suhtautumisessa. Myönteinen suhtautuminen siirtyy sukupolvelta toiselle. 

Työelämässä eniten motivoivat edellisen barometrin tulosten tapaan mukavat työkaverit ja hyvä työilmapiiri. 47 prosenttia suomalaisista valitsee tämän vaihtoehdon eniten motivoivien asioiden joukkoon. Myös palkka, vakaus ja mahdollisuus joustavaan työhön korostuvat vastauksissa. 

Yleisimpiä huolenaiheita ovat huono palkka, liian kuormittava työ tai vastuumäärä ja huono työilmapiiri. 

Noin viidennes (19 prosenttia) suomalaisista valitsee tekoälyn yhdeksi työelämässä eniten huolestuttavista asioista. Huoli korostuu 18–29-vuotiaiden (26 prosenttia) sekä opiskelijoiden (28 prosenttia) keskuudessa. Tekoälyn vaikutukset huolestuttavat naisia (22 prosenttia) useammin kuin miehiä (15 prosenttia).

Tutustu johtajuusbarometriin

• Johtajuusbarometri 2026 on tuotettu yhteistyössä Työterveyslaitoksen, TYÖ2030-ohjelman, Suomen Nuorkauppakamareiden, Centria-ammattikorkeakoulun, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, LAB-ammattikorkeakoulun, Lapin ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun, Oulun ammattikorkeakoulun,  ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. 
• Tutkimuksen toteutuksesta on vastannut E2 Tutkimus. 
• Tutustu tutkimusraporttiin Johtajuusbarometri 2026

Lisätiedot

• Sanna Kulmala, TYÖ2030-ohjelman ohjelmajohtaja, puh. 040 411 6378, sanna.kulmala@ttl.fi