Työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrä väheni vuonna 2025 alaikärajan nostamisen vuoksi
7.10.2026 06:00:00 EEST | Kela/FPA | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeen alaikäraja nousi vuoden 2025 alussa 16 vuodesta 18 vuoteen. Vuoden lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai noin 25 300 iältään 17–34-vuotiasta, noin 550 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä väheni vuosina 2021–2022 pitkän kasvujakson jälkeen. Vuosina 2023–2024 määrä kasvoi hieman, mutta kääntyi jälleen laskuun vuonna 2025.
Vuoden 2025 lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai 1,96 prosenttia 16–34-vuotiaasta väestöstä. Saajia oli noin 25 300, kun vuoden 2024 lopussa heitä oli noin 25 900.
– Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrän väheneminen vuonna 2025 selittyy sillä, että eläkkeen alaikärajaa nostettiin vuoden alussa, toteaa Kelan tutkimusprofessori Karoliina Koskenvuo.
Työkyvyttömyyseläkkeen alaikäraja nousi vuoden 2025 alussa 16 vuodesta 18 vuoteen. Vuoden lopussa eläkettä sai 7 371 iältään 17–24-vuotiasta eli 1,28 prosenttia ikäryhmästä. Iältään 25–34-vuotiaita saajia oli 17 976 eli 2,50 prosenttia ikäryhmästä. Edellisvuoteen verrattuna alle 25-vuotiaita saajia oli noin 420 ja 25–34-vuotiaita noin 130 vähemmän.
Ikärajamuutos koski vuonna 2009 tai sen jälkeen syntyneitä. Siksi työkyvyttömyyseläkettä sai vuoden 2025 lopussa edelleen 457 iältään 17-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan alle 35-vuotiaita työkyvyttömyyseläkkeen saajia oli noin 550 vähemmän kuin vuoden 2024 lopussa.
Nuorimmassa, alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien määrät vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna kaikissa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairauspääryhmän diagnoosiryhmissä.
– Edelliseen vuoteen verrattuna suhteellisesti eniten vähenemistä tapahtui neuroosien ja psykosomaattisten häiriöiden sekä masennuksen ja muiden mielialahäiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrissä, kertoo tilastoasiantuntija Reeta Pösö.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien 25–34-vuotiaiden määrä kasvoi edellisvuodesta 0,1 prosenttia eli pysyi lähes ennallaan.
Yleisin syy nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus
Nuoret saavat työkyvyttömyyseläkettä valtaosin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella (ICD-luokituksen ryhmä F00–F99), johon myös älyllinen kehitysvammaisuus kuuluu. Muita yleisiä sairauspääryhmiä ovat synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet sekä hermoston sairaudet. Alle 25-vuotiailla älyllinen kehitysvammaisuus on yleisin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle, ja seuraavaksi yleisimpiä syitä ovat psyykkisen kehityksen häiriöt ja skitsofreniat.
Aiemmin 2020-luvulla näkynyt työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrän lisääntyminen ei tapahtunut mielialahäiriöiden tai ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi, vaan älyllisen kehitysvammaisuuden ja psyykkisen kehityksen häiriöiden vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeen alaikärajan nosto luonnollisesti vähentää työkyvyttömyyseläkkeen saajamääriä kaikista nuorimmissa ikäryhmissä.
Älyllinen kehitysvammaisuus oli viime vuonna perusteena lähes 3 750:n alle 25-vuotiaan nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennuksen merkitys työkyvyttömyyseläkkeen syynä alkaa yleistyä lähempänä 30–40 vuoden ikää. Yhteensä noin 3 000 iältään 25–34-vuotiasta sai työkyvyttömyyseläkettä mielialahäiriön vuoksi. Heistä masennuksen (F32– F33) vuoksi eläkkeellä oli noin 2 300.
Yhteyshenkilöt
Karoliina KoskenvuotutkimusprofessoriKela
Puh:020 634 1355etunimi.sukunimi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKuvat
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Socialmedicinska delegationen: Läkemedelsförskrivningen bör styras effektivare än i dag20.11.2026 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Förskrivningen av läkemedel bör styras effektivare än i dag för att förbättra patientsäker-heten och hålla läkemedelskostnaderna under kontroll. Socialmedicinska delegationen betonar vikten av myndighetssamarbete och av att vidareutveckla kunskapsbaserad styrning. Särskilt oroande är förskrivningen av läkemedel vid chattmottagningar.
Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta: Lääkkeiden määräämistä tulee ohjata nykyistä tehokkaammin20.11.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Lääkkeiden määräämistä tulee ohjata nykyistä tehokkaammin potilasturvallisuuden parantamiseksi ja lääkekustannusten hillitsemiseksi. Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta korostaa viranomaisten yhteistyötä ja tietoon perustuvan ohjauksen kehittämistä. Erityistä huolta herättää lääkkeiden määrääminen chat-vastaanotoilla.
Ett besök inom rehabiliterande psykoterapi kostar vanligtvis 95 euro20.11.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Medianpriset för ett besök hos de serviceproducenter inom rehabiliterande psykoterapi som deltog i FPA:s enkät är 95 euro. Största delen av den rehabiliterande psykoterapin genomförs som individuell psykoterapi. FPA betalar 57,60 euro per besök i ersättning för individuell psykoterapi. Resten av priset betalar kunden själv. I södra Finland är priserna något högre än i det övriga landet.
Kuntoutuspsykoterapiakäynti maksaa tyypillisesti 95 euroa20.11.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kelan kyselyyn vastanneiden kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajien käyntihinnan mediaani on 95 euroa. Valtaosa kuntoutuspsykoterapiasta toteutuu yksilöpsykoterapiana. Kela korvaa yksilöpsykoterapiasta 57,60 euroa käyntikerralta, joten loppuosa hinnasta jää asiakkaan maksettavaksi. Etelä-Suomessa hinnat ovat hieman muuta maata korkeampia.
Så här mycket betalade FPA ut i förmåner per invånare i olika kommuner – FPA statistiska årsbok sammanställer uppgifter om den sociala tryggheten 202519.11.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
I proportion till antalet invånare betalades de största genomsnittliga förmånsbeloppen 2025 till invånarna i Rautavaara och de minsta beloppen till invånarna i Ingå. Uppgifterna grundar sig på den nyss utkomna FPA statistiska årsbok 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
