Juristin analyysi: Huoneenvuokralain uusi tupakointikielto kertoo asumisen arvomuutoksesta
7.10.2026 06:00:00 EEST | KOVA ry | Tiedote
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain uudistus selkeyttää ja nykyaikaistaa vuokra-asumisen sääntelyä monin tavoin. Yksi muutos on kuitenkin sellainen, jolla on suurempaa yhteiskunnallista merkitystä. Se on tupakointia koskeva uusi lähtökohta, kirjoittaa Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n juristi Noora Salokangas analyysissaan.

Tupakointikielto on kirjoitettu lakiin olettamana: tupakoida ei saa vuokra-asunnon sisätiloissa, asuntoon kuuluvalla parvekkeella tai muussa huoneistoon liittyvässä yksityisessä sisä- tai ulkotilassa. Mikäli vuokralainen haluaa tupakoida näissä tiloissa, on siihen jatkossa saatava lupa vuokranantajalta. Muutos koskee sekä uusia että vanhoja vuokrasuhteita.
Tupakointikielto koskettaa oikeastaan kaikkia vuokralaisia riippumatta siitä, tupakoiko vuokralainen vai ei.
Tupakointikieltojen on perinteisesti arvioitu merkitsevän puuttumista yksilön henkilökohtaiseen vapauteen, jota suojataan perustuslaissa. Henkilökohtainen vapaus on yleisperusoikeus, joka suojaa fyysisen vapauden ohella myös tahdonvapautta ja itsemääräämisoikeutta. Toisin sanoen yksilön henkilökohtaisen vapauden korostaminen on aiemmin saanut painoarvoa tupakointikieltoa koskevissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa.
Huoneenvuokralain uudistus toi tähän kuitenkin muutoksen.
Uudella tupakointikiellolla pyritään vähentämään muiden asukkaiden, vuokralaisten ja naapureiden tahatonta altistumista tupakansavulle ja sen aiheuttamille terveyshaitoille. Kiellossa on pohjimmiltaan kyse julkiselle vallalle asetetusta terveyden turvaamisvelvollisuudesta, joka sekin juontuu perustuslaista.
Lainsäätäjä on katsonut, että yhteiskunnalla on painavat perusteet pyrkiä lopettamaan tupakkatuotteiden käyttö lähitulevaisuudessa kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Tupakointikiellon säätämisen taustalla on muiden henkilöiden ja tahojen perusoikeuksien turvaaminen ja edistäminen.
Tupakointi vaikuttaa koko asumisyhteisön hyvinvointiin
Huoneenvuokralain perusperiaatteet luotiin aikana, jolloin asunto nähtiin ennen kaikkea yksityisenä tilana ja vuokralaisen kotirauha ja erityisesti itsemääräämisoikeus korostuivat. Tähän näkemykseen kuului myös se, että tupakointi vuokra-asunnossa oli enemmän tai vähemmän vuokralaisen oma asia. Lain säätämisen aikaan elettiin 1990-luvun puoliväliä.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin näkökulma on toinen.
Asumisessa korostuu entistä enemmän yhteisöllinen näkökulma ja ajatus siitä, että yhden asukkaan valinnat vaikuttavat muiden asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja omaisuuden säilymiseen. Tupakointia ei enää nähdä pelkästään kunkin yksityisenä asiana, vaan asumisyhteisön asiana.
Näkökulman muutosta selittää osaltaan myös yhteiskunnan suhtautuminen tupakointiin. Keskusteluun ovat nousseet erityisesti passiivisen tupakoinnin haittavaikutukset, jotka voivat näkyä myös asumisyhteisön arjessa. Ajan myötä ovat muuttuneet käsitykset siitä, millaista tupakansavusta aiheutuvaa haittaa voidaan pitää kohtuuttomana. Tähän puolestaan vaikuttaa esimerkiksi jatkuvasti lisääntyvä tutkimustieto passiivisen tupakoinnin haitallisista terveysvaikutuksista.
Huomionarvoista on, että lakiin on kuitenkin jätetty vuokranantajalle mahdollisuus antaa lupa tupakointiin kiellon kattamissa tiloissa. Vuokranantaja voi antaa luvan edellyttäen, ettei muu lainsäädäntö, viranomaisen antama määräys tai yhtiöjärjestyksen määräys sitä kiellä tai estä. Tupakointiluvan antaminen on siten vuokranantajan harkinnassa edellä mainitut kriteerit huomioiden. Kyseessä olisi poikkeus lain pääsääntöön.
Uusi tupakointikielto kertoo suomalaisen asumisen arvomuutoksista. Koti on edelleen koti, mutta se nähdään myös asuntona osana koko asumisyhteisöä ja sen hyvinvointia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Noora SalokangasjuristiKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:0504729430noora.salokangas@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 141 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä lähes 350 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 550 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat yli 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2026 yhteensä noin 2 900 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
Pääekonomistin analyysi: Itävallan kohtuuhintainen asuminen ja sen rahoitus ansaitsee huomiota myös Suomessa17.11.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Itävallassa sosiaalinen ja kohtuuhintainen asuntokanta kattaa likimain neljänneksen vakinaisesti asutuista asunnoista. Mallin ytimessä ovat yleishyödylliset asuntoyhteisöt, kustannusperusteiset vuokrat ja julkinen rahoitus, joka palautuu lainojen takaisinmaksuina uusien hankkeiden käyttöön. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n pääekonomisti Eetu Kauria tarkastelee Itävallan mallia suomalaisin silmin.
KOVA: Segregaatiota ei pidä hyväksyä osaksi kaupunkikehitystä11.11.2026 11:15:00 EET | Tiedote
Tänään keskiviikkona 11.11.2026 syyskokoukseensa kokoontuneet Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenet pitävät eriytymistä etenkin isojen kaupunkien yhtenä suurimpana tulevaisuuden haasteena.
Jaakko Kammonen jatkaa KOVA ry:n puheenjohtajana11.11.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n puheenjohtajana jatkaa Espoon Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kammonen. Hänellä alkaa neljäs vuosi puheenjohtajana vuonna 2027.
Muistutuskutsu: KOVAn ajankohtaisseminaari 11.11.2026: Ratkaiseeko postinumero? – Tarjoaako sama kaupunki asukkaille yhä erilaisemmat vaihtoehdot?9.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tervetuloa Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n järjestämään ajankohtaisseminaariin keskiviikkona 11. marraskuuta 2026 klo 12.30-15.30. Seminaarin otsikkona on: Ratkaiseeko postinumero? – Tarjoaako sama kaupunki asukkaille yhä erilaisemmat vaihtoehdot?
Korjattu tiedote: Kohtuuhintaisten asuntotoimijoiden verovaikutus lähes 900 miljoonaa – samaa suuruusluokkaa kuin alan tuet4.11.2026 10:54:41 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöjen kokonaisverovaikutus oli vuonna 2025 lähes 900 miljoonaa euroa. Summa koostuu yhteisöjen maksamista ja tilittämistä veroista ja maksuista sekä yhteisöjen investointien ja hankintojen muualla taloudessa synnyttämistä verotuloista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme