Jo lähes puolet työnhakijoista käyttää tekoälyä – asiantuntija: ”Voi parantaa hakijan neuvotteluasemaa”

• Duunitorin ja Taloustutkimuksen tuoreen Työnhaku Suomessa -tutkimuksen mukaan 45 prosenttia aktiivisista työnhakijoista on hyödyntänyt tekoälyä työnhaussa.

• Vuotta aiemmin osuus oli 37 prosenttia ja vuonna 2023 vain 11 prosenttia. Tekoälyn käyttö on siis nelinkertaistunut kolmessa vuodessa.

• 47 prosenttia työnantajien edustajista kokee, että tekoälyllä tehdyt hakemukset luovat painetta uudistaa rekrytointiprosessia.

”Tekoäly on poikkeuksellisen suuri ja nopea muutosvoima työnhaussa ja rekrytoinnissa. Kyse ei ole enää tulevaisuuden ilmiöstä, vaan mullistuksesta, johon työnantajien pitää reagoida nyt”, sanoo Duunitorin rekrytointitutkimuksista vastaava työnantajakuvakonsultti Antti Hyrkäs.

”Nyt tekoälyllä tehtyjen hakemusten suuri määrä ja aiempaa tasaisempi laatu vaikeuttavat oikeiden osaajien löytämistä. Tekoälyn käyttö tulee varmasti muuttamaan sitä, miten osaamista arvioidaan rekrytoinnissa.”

5 yleisintä tapaa hyödyntää tekoälyä työnhaussa

Yleisintä on edelleen työstää työhakemusta ja CV:tä tekoälyn avulla, mutta tekoälyn käyttötavat monipuolistuvat jatkuvasti. Aktiiviset työnhakijat käyttävät sitä etenkin näihin tarkoituksiin:

1. Oman osaamisen sanoittaminen hakemuksessa tai CV:ssä (73 %)

2. Hakemuksen tai CV:n räätälöinti tehtävään sopivaksi (64 %)

3. Hakemuksen tai CV:n oikoluku ja kielen parantaminen (43 %)

4. Työhaastatteluun valmistautuminen (35 %)

5. Tehtävänkuvan tai toimialan ymmärtäminen (26 %)

Aiempaa useampi hyödyntää tekoälyä palkkatoiveen muodostamiseen, työhaastatteluun valmistautumiseen, tehtävän tai toimialan ymmärtämiseen ja hakemuksen tai CV:n kääntämiseen. Näiden käyttötapojen kasvu on ollut suhteellisesti suurinta viime vuoteen verrattuna.

”Tekoäly ei enää vain auta kirjoittamaan ja oikolukemaan hakemuksia, vaan myös tulkitsemaan työpaikkaa, sen palkkatasoa ja omaa soveltuvuutta. Tämä voi parantaa hakijan neuvotteluasemaa”, Hyrkäs sanoo.

Koulutetut tietotyöläiset käyttävät tekoälyä eniten

Tekoälyn käyttö jakautuu epätasaisesti. Aktiivisista työnhakijoista tekoälyä hyödyntävät etenkin korkeakoulutetut ja tietotyötä tekevät.

• Tietotyötä tekevistä hakijoista tekoälyä on hyödyntänyt 60 prosenttia ja suorittavaa työtä tekevistä 38 prosenttia.

• Korkeakoulutetuista hakijoista tekoälyä on käyttänyt työnhaussa 62 prosenttia ja ammattikoulun tai opiston käyneistä 34 prosenttia.

• Naisista tekoälyä on käyttänyt 49 prosenttia ja miehistä 41 prosenttia. Naiset hyödyntävät tekoälyä miehiä useammin etenkin oman osaamisen sanoittamiseen.

Ikäryhmistä tekoälyä käyttävät vähiten nuorimmat ja vanhimmat hakijat. Näin suuri osa eri-ikäisistä aktiivisista hakijoista on hyödyntänyt tekoälyä työnhaussa:

• 15–24-vuotiaat: 40 %

• 25–34-vuotiaat: 55 %

• 35–49-vuotiaat: 57 %

• 50–59-vuotiaat: 52 %

• Yli 60-vuotiaat: 32 %

Hakijat suhtautuvat tekoälyyn työnantajia ankarammin

Tekoälyn käyttö työnhaussa herättää ristiriitaisia tunteita. Duunitorin viime vuoden työnhakututkimuksessa 36 prosenttia vastaajista piti tekoälyn käyttöä työnhaussa hieman epäreiluna ”huijaamisena”. Työnantajista samaa mieltä oli tämän vuoden rekrytointitutkimuksessa 28 prosenttia.

”On kiinnostavaa, että työnhakijat ovat itsensä kovimpia kriitikkoja tekoälyn käytössä”, Hyrkäs sanoo.

Työnantajien näkemykset jakautuvat kolmeen yhtä suureen leiriin. Näin työnantajien edustajat suhtautuvat hakijoiden tekoälyn käyttöön:

1. Sallittu ja fiksu keino saada etua: 28 %

2. Hieman epäreilua ”huijaamista”: 28 %

3. Välttämätöntä, jotta pysyy mukana kilpailussa: 28 %

4. Ei osaa sanoa: 16 %

”Työnantajien suhtautuminen on yllättävän kirjavaa, mikä voi hämmentää hakijaa. Onko kyseessä toivottu vai kyseenalainen tapa? Työnantajat hyödyntävät itsekin tekoälyä ja automatisointia rekrytoinnin sujuvoittamisessa, joskin vähemmän kuin moni luulee.”

Työnhakijat ovat työnantajia selvästi edellä tekoälymatkalla. Duunitorin kevään rekrytointitutkimuksen mukaan vain 26 prosenttia työnantajista hyödyntää tekoälyä rekrytoinnissa. Lue, miten työnantajat käyttävät tekoälyä rekrytoinnissa.

Näin käytät tekoälyä fiksusti työnhaussa

Voiko työnhaussa enää menestyä ilman tekoälyä?

”Ilman tekoälyä pärjää edelleen, mutta siitä on nopeasti tulossa samanlainen työnhaun perustyökalu kuin hakukoneesta aikoinaan. Jos tekoälyä ei käytä, jättää hyödyntämättä varsin tehokkaan sparraajan”, Antti Hyrkäs vastaa.

Jos Hyrkäs hakisi nyt itse töitä, hänkin kääntyisi tekoälyn puoleen – mutta ei ulkoistaisi ajattelua sille.

”Käyttäisin tekoälyä sparraajana, en sijaisena. Antaisin sille työpaikkailmoituksen ja CV:ni ja kysyisin, mitä kokemuksestani kannattaa korostaa juuri tähän tehtävään, mitä ilmoituksesta pitäisi huomata ja mitä haastattelussa todennäköisesti kysytään. Pyytäisin myös kritisoimaan hakemustani.”

”En antaisi tekoälyn keksiä kokemusta, osaamista tai motivaatiota puolestani. Työhakemuksen pitää edelleen kuulostaa minulta, ja väitteiden täytyy olla totta. Tekoäly voi auttaa tekemään hakemuksesta tai CV:stä paremman, mutta se ei voi tehdä hakijasta sopivampaa tehtävään.”

Hyrkäs varoittaa myös, ettei kannata sokaistua tekoälyn edessä.

”Työnhakijalle voi helposti syntyä harhaluulo, että tekoälyn viimeisen päälle silottelema hakemus olisi huippuhyvä. Tämä on riskialtista, sillä kiiltävää ulkokuorta tärkeämpiä ovat oikeanlaiset taidot, aito työkokemus ja oma persoona. Tekoäly ei voi paikata niitä.”

Kaipaatko lisätietoa?

Lue koko Työnhaku Suomessa -tutkimusraportti ja muut uusimmat raporttimme.

Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä!

Työnhaku Suomessa -tutkimus on osa Duunitorin Kansallista rekrytointitutkimusta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa 3.7.–12.8.2026 Duunitorin sivustolla ja Taloustutkimuksen verkkopaneelissa, ja siihen vastasi 3 007 suomalaista. Tulokset on painotettu valtakunnallisesti iän, sukupuolen ja alueen mukaan.

Duunitorin Kansallisen rekrytointitutkimuksen 2026 työnantajille suunnattu kysely toteutettiin Taloustutkimuksen verkkopaneelissa ja Duunitorin kyselylinkin kautta 12.1.–13.2.2026. Vastaajia oli yhteensä 360. Vastaajat edustivat rekrytointia, henkilöstöjohtoa, liiketoimintajohtoa, viestintää ja rekrytointiin osallistuvia esihenkilöitä.