Jo lähes puolet työnhakijoista käyttää tekoälyä – asiantuntija: ”Voi parantaa hakijan neuvotteluasemaa”
7.10.2026 05:03:00 EEST | Duunitori Oy | Tiedote
Tekoäly ei ole enää vain työhakemusten kirjoittamisen apuri. Duunitorin tutkimuksen mukaan työnhakijat käyttävät sitä yhä monipuolisemmin myös esimerkiksi palkan puntarointiin. Asiantuntija vinkkaa, miten tekoälyä kannattaa hyödyntää. Lue myös, miten työnantajat suhtautuvat hakijoiden tekoälyn käyttöön.

-
Duunitorin ja Taloustutkimuksen tuoreen Työnhaku Suomessa -tutkimuksen mukaan 45 prosenttia aktiivisista työnhakijoista on hyödyntänyt tekoälyä työnhaussa.
-
Vuotta aiemmin osuus oli 37 prosenttia ja vuonna 2023 vain 11 prosenttia. Tekoälyn käyttö on siis nelinkertaistunut kolmessa vuodessa.
-
47 prosenttia työnantajien edustajista kokee, että tekoälyllä tehdyt hakemukset luovat painetta uudistaa rekrytointiprosessia.
”Tekoäly on poikkeuksellisen suuri ja nopea muutosvoima työnhaussa ja rekrytoinnissa. Kyse ei ole enää tulevaisuuden ilmiöstä, vaan mullistuksesta, johon työnantajien pitää reagoida nyt”, sanoo Duunitorin rekrytointitutkimuksista vastaava työnantajakuvakonsultti Antti Hyrkäs.
”Nyt tekoälyllä tehtyjen hakemusten suuri määrä ja aiempaa tasaisempi laatu vaikeuttavat oikeiden osaajien löytämistä. Tekoälyn käyttö tulee varmasti muuttamaan sitä, miten osaamista arvioidaan rekrytoinnissa.”
5 yleisintä tapaa hyödyntää tekoälyä työnhaussa
Yleisintä on edelleen työstää työhakemusta ja CV:tä tekoälyn avulla, mutta tekoälyn käyttötavat monipuolistuvat jatkuvasti. Aktiiviset työnhakijat käyttävät sitä etenkin näihin tarkoituksiin:
-
Oman osaamisen sanoittaminen hakemuksessa tai CV:ssä (73 %)
-
Hakemuksen tai CV:n räätälöinti tehtävään sopivaksi (64 %)
-
Hakemuksen tai CV:n oikoluku ja kielen parantaminen (43 %)
-
Työhaastatteluun valmistautuminen (35 %)
-
Tehtävänkuvan tai toimialan ymmärtäminen (26 %)
Aiempaa useampi hyödyntää tekoälyä palkkatoiveen muodostamiseen, työhaastatteluun valmistautumiseen, tehtävän tai toimialan ymmärtämiseen ja hakemuksen tai CV:n kääntämiseen. Näiden käyttötapojen kasvu on ollut suhteellisesti suurinta viime vuoteen verrattuna.
”Tekoäly ei enää vain auta kirjoittamaan ja oikolukemaan hakemuksia, vaan myös tulkitsemaan työpaikkaa, sen palkkatasoa ja omaa soveltuvuutta. Tämä voi parantaa hakijan neuvotteluasemaa”, Hyrkäs sanoo.
Koulutetut tietotyöläiset käyttävät tekoälyä eniten
Tekoälyn käyttö jakautuu epätasaisesti. Aktiivisista työnhakijoista tekoälyä hyödyntävät etenkin korkeakoulutetut ja tietotyötä tekevät.
-
Tietotyötä tekevistä hakijoista tekoälyä on hyödyntänyt 60 prosenttia ja suorittavaa työtä tekevistä 38 prosenttia.
-
Korkeakoulutetuista hakijoista tekoälyä on käyttänyt työnhaussa 62 prosenttia ja ammattikoulun tai opiston käyneistä 34 prosenttia.
-
Naisista tekoälyä on käyttänyt 49 prosenttia ja miehistä 41 prosenttia. Naiset hyödyntävät tekoälyä miehiä useammin etenkin oman osaamisen sanoittamiseen.
Ikäryhmistä tekoälyä käyttävät vähiten nuorimmat ja vanhimmat hakijat. Näin suuri osa eri-ikäisistä aktiivisista hakijoista on hyödyntänyt tekoälyä työnhaussa:
-
15–24-vuotiaat: 40 %
-
25–34-vuotiaat: 55 %
-
35–49-vuotiaat: 57 %
-
50–59-vuotiaat: 52 %
-
Yli 60-vuotiaat: 32 %
Hakijat suhtautuvat tekoälyyn työnantajia ankarammin
Tekoälyn käyttö työnhaussa herättää ristiriitaisia tunteita. Duunitorin viime vuoden työnhakututkimuksessa 36 prosenttia vastaajista piti tekoälyn käyttöä työnhaussa hieman epäreiluna ”huijaamisena”. Työnantajista samaa mieltä oli tämän vuoden rekrytointitutkimuksessa 28 prosenttia.
”On kiinnostavaa, että työnhakijat ovat itsensä kovimpia kriitikkoja tekoälyn käytössä”, Hyrkäs sanoo.
Työnantajien näkemykset jakautuvat kolmeen yhtä suureen leiriin. Näin työnantajien edustajat suhtautuvat hakijoiden tekoälyn käyttöön:
-
Sallittu ja fiksu keino saada etua: 28 %
-
Hieman epäreilua ”huijaamista”: 28 %
-
Välttämätöntä, jotta pysyy mukana kilpailussa: 28 %
-
Ei osaa sanoa: 16 %
”Työnantajien suhtautuminen on yllättävän kirjavaa, mikä voi hämmentää hakijaa. Onko kyseessä toivottu vai kyseenalainen tapa? Työnantajat hyödyntävät itsekin tekoälyä ja automatisointia rekrytoinnin sujuvoittamisessa, joskin vähemmän kuin moni luulee.”
Työnhakijat ovat työnantajia selvästi edellä tekoälymatkalla. Duunitorin kevään rekrytointitutkimuksen mukaan vain 26 prosenttia työnantajista hyödyntää tekoälyä rekrytoinnissa. Lue, miten työnantajat käyttävät tekoälyä rekrytoinnissa.
Näin käytät tekoälyä fiksusti työnhaussa
Voiko työnhaussa enää menestyä ilman tekoälyä?
”Ilman tekoälyä pärjää edelleen, mutta siitä on nopeasti tulossa samanlainen työnhaun perustyökalu kuin hakukoneesta aikoinaan. Jos tekoälyä ei käytä, jättää hyödyntämättä varsin tehokkaan sparraajan”, Antti Hyrkäs vastaa.
Jos Hyrkäs hakisi nyt itse töitä, hänkin kääntyisi tekoälyn puoleen – mutta ei ulkoistaisi ajattelua sille.
”Käyttäisin tekoälyä sparraajana, en sijaisena. Antaisin sille työpaikkailmoituksen ja CV:ni ja kysyisin, mitä kokemuksestani kannattaa korostaa juuri tähän tehtävään, mitä ilmoituksesta pitäisi huomata ja mitä haastattelussa todennäköisesti kysytään. Pyytäisin myös kritisoimaan hakemustani.”
”En antaisi tekoälyn keksiä kokemusta, osaamista tai motivaatiota puolestani. Työhakemuksen pitää edelleen kuulostaa minulta, ja väitteiden täytyy olla totta. Tekoäly voi auttaa tekemään hakemuksesta tai CV:stä paremman, mutta se ei voi tehdä hakijasta sopivampaa tehtävään.”
Hyrkäs varoittaa myös, ettei kannata sokaistua tekoälyn edessä.
”Työnhakijalle voi helposti syntyä harhaluulo, että tekoälyn viimeisen päälle silottelema hakemus olisi huippuhyvä. Tämä on riskialtista, sillä kiiltävää ulkokuorta tärkeämpiä ovat oikeanlaiset taidot, aito työkokemus ja oma persoona. Tekoäly ei voi paikata niitä.”
Kaipaatko lisätietoa?
Lue koko Työnhaku Suomessa -tutkimusraportti ja muut uusimmat raporttimme.
Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä!
Työnhaku Suomessa -tutkimus on osa Duunitorin Kansallista rekrytointitutkimusta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa 3.7.–12.8.2026 Duunitorin sivustolla ja Taloustutkimuksen verkkopaneelissa, ja siihen vastasi 3 007 suomalaista. Tulokset on painotettu valtakunnallisesti iän, sukupuolen ja alueen mukaan.
Duunitorin Kansallisen rekrytointitutkimuksen 2026 työnantajille suunnattu kysely toteutettiin Taloustutkimuksen verkkopaneelissa ja Duunitorin kyselylinkin kautta 12.1.–13.2.2026. Vastaajia oli yhteensä 360. Vastaajat edustivat rekrytointia, henkilöstöjohtoa, liiketoimintajohtoa, viestintää ja rekrytointiin osallistuvia esihenkilöitä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti HyrkäsStrategia- ja työnantajakuvakonsulttiDuunitori Oy
Puh:+358 50 469 6071antti.hyrkas@duunitori.fiLauri VaistoJohtava asiantuntijaDuunitori Oy
Puh:+358 40 550 1103lauri.vaisto@duunitori.fiAino SalonenViestintäjohtajaDuunitori Oy
Puh:+35850 4144 245aino@duunitori.fiduunitori.fiKuvat




Duunitori on Suomen suurin työnhakupalvelu. Vuonna 2025 Duunitori.fissä vierailtiin yli 70 miljoonaa kertaa. Duunitorin sosiaalisen median sivuilla ja hakuvahdeilla on Suomessa 1,6 miljoonaa seuraajaa. Vuonna 2009 perustettu teknologiayritys kokoaa alustalleen avoimet työpaikat sekä tiedon ja tuen työelämän eri vaiheisiin. Osa alustaa on Duunitorin työelämämedia, joka kertoo kaiken tärkeimmän työnhausta, rekrytoinnista ja työelämästä. Työnantajia Duunitori auttaa houkuttelemaan ja sitouttamaan oikeat osaajat. Kasvava ja kansainvälistyvä Duunitori Group toimii myös Ruotsissa ja Norjassa nimellä JobbSafari.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Duunitori Oy
Rakennusala ja teollisuus kirivät, palvelualat jarruttavat – tällaisille ammattilaisille on nyt eniten kysyntää18.11.2026 05:03:00 EET | Tiedote
Työpaikkojen kasvu keskittyy rakennusalalle ja teollisuuteen, joilla ilmoitusten määrä nousi tänä syksynä yli viidenneksellä. Myynnin ja kaupan alan, ravintola- ja matkailualan sekä terveydenhuollon ilmoituksia julkaistiin selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Katso myös, missä ammateissa ja millä alueilla on nyt parhaat näkymät.
Nämä taidot korostuvat nyt työelämässä – yli puolet on jättänyt hakematta työtä, jonka uskoo osaavansa22.10.2026 05:03:00 EEST | Tiedote
Duunitorin työpaikkailmoitukset ja tutkimus kertovat, millaiset taidot ovat nyt valttia alalla kuin alalla. Samaan aikaan tutkinto- ja kokemusvaatimukset karkottavat potentiaalisia hakijoita. Osaajat toivovat, että työnantaja näkisi myös potentiaalin.
Datakeskuksiin rekrytoidaan nyt ennätyksellisen paljon tekijöitä – eniten haetaan sähköasentajia15.10.2026 05:02:00 EEST | Tiedote
Duunitorin data näyttää, miten datakeskusten rekrytoinnit ovat kasvaneet merkittävästi vuoden ajan ja etenkin tänä syksynä. Lue, millaisia ammattilaisia haetaan, missä työt sijaitsevat ja millaista palkkaa tehtävistä tarjotaan.
Tuore tutkimus: tässä ovat Suomen parhaat kesätyöpaikat1.10.2026 05:03:00 EEST | Tiedote
Duunitori tutki lähes 3 000 kesätyöntekijän kokemuksia työpaikoistaan. Katso, mitkä ovat tutkimuksen mukaan Suomen parhaat kesätyöpaikat vuonna 2026.
”Etsittiin yksisarvista marsun palkalla” – nämä asiat karkottavat työnhakijat24.9.2026 05:03:00 EEST | Tiedote
Duunitorin tuoreessa työnhakututkimuksessa vain kolmannes työnhakijoista arvioi viimeisimmän hakukokemuksensa hyväksi. Työnantajilla on ruusuisempi kuva todellisuudesta. Lue, mikä turhauttaa hakijoita, miksi he keskeyttävät hakemisen ja miksi huono hakijakokemus tulee kalliiksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme