Investoinnit toimivat vetureina alueiden ruoantuotannon kasvulle – merkittävä vaikutus yrittäjien, työntekijöiden ja eläinten hyvinvointiin

Investointeja on tehty esimerkiksi Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa selkeästi vähemmän kuin Etelä-Pohjanmaalla, joka on vahva investointimaakunta monipuolisena maataloustuotantoalueena. Alueen elinvoima on ProAgrian tekemän kyselyn mukaan investointiin kannustava tekijä ja kun alueella on investoivia maatiloja alueen elinvoima ja huoltovarmuus kasvaa.

Investoijien suurin unelma on jatkaja

Investointien suunnittelu erityisesti isoissa investoinneissa on kyselyn mukaan jo hyvällä tasolla. Suunnitteluprosessi kestää vuodesta kahteen vuoteen. Ennen suunnittelun käynnistystä on hyvä tutustua huolellisesti markkina- ja tulevaisuudennäkymiin ja vertailulaskelmien avulla katsoa investointia useasta eri näkökulmasta: mille toimialalle kannattaa suunnata, pysyäkö entisessä vai pystyykö jollain keinolla erikoistumaan ja avaamaan uusia markkinoita sekä millaiseen investointiin tilan kannattavuus antaa myöden.

Kyselyn mukaan investoijien suurin unelma on saada yritykselleen jatkaja ja kehittää tilaansa siten, että se tuottaa parempaa tulosta ja sitä kautta kiinnostaa nuoria. Unelmina nousivat esille myös ruoantuotannon parempi kannattavuus ja hinta.

Kyselyn yrittäjäominaisuuksissa nousi merkittävästi muita ominaisuuksia enemmän esille itsensä johtaminen siten, että halutaan vapaa-aikaa, mutta ei päästä irtautumaan tilan töistä.

-  Vahvana tekijänä on yrittäjien tarve paremmalle työstä palautumiselle. Erityisesti eläintiloilla lomittajien saatavuus määrittää pitkälti mahdollisuuksia irrottautua tilan arjesta. Samalla vastaajat korostivat itsensä johtamisen ja talousosaamisen merkitystä. Yrittäjät haluavat rakentaa kannattavaa yritystoimintaa, joka tarjoaa myös vapaa-aikaa ja luo edellytyksiä tilan jatkumiselle, kertoo ProAgria Etelä-Suomen talousasiantuntija Minja Pietarinen.

Mitkä asiat vaikuttavat investointipäätöksiin?

Maailman tilanne ja yleinen asenneilmapiiri vaikuttivat keskimääräistä enemmän negatiivisesti investointipäätöksen tekemiseen, mutta pääsääntöisesti ruoantuotantoon investoiminen nähdään edelleen kannattavana, vaikka markkinat ovat epävakaat. Tuotteen kysyntä ja peltoala vaikuttivat positiivisesti investointipäätöksiin. Eniten vaikutusta investointipäätöksiin oli sillä, että haluttiin vaikuttaa yrittäjien ja eläinten hyvinvointiin. Myös tilan strategialla ja toimeentulon parantamisella oli merkittävä vaikutus. Investoinneissa rajoittavina tekijöinä nousivat eniten esille rahoitus ja lisämaan saanti. Tämä kertoo usein siitä, että tilan toimintaedellytyksissä on vielä kehitettävää.

Suurin osa koki investoinnin olleen onnistunut, jos se vaikutti positiivisesti työn mielekkyyteen, vaikka investoinnin taloudelliset vaikutukset olisivatkin olleet negatiivisia.

- Vastanneista noin 3 % oli kokenut investoinnin epäonnistuneeksi. Nämä kaikki olivat maidontuotannon rakentamisinvestointeja. Vastauksista näkee, että paljon on yritetty tehdä itse ja asiantuntijoiden käyttö on ollut yksipuolista ja keskittynyt talouteen. Vaikutuksia investoinneilla oli eniten tuotantoon ja työhön. Investoinnin myötä työturvallisuus kasvoi ja rasittavuus väheni, analysoi tuloksia kehitysjohtaja Petri Koivisto ProAgria Keskusten Liitosta.

Vertaistietoa ja vinkkejä investointeja pohtiville

Kyselyyn vastanneiden investoineiden tilojen yrittäjien viesti kollegoille on selkeä: suunnittele huolellisesti, perehdy muiden kokemuksiin, varmista talouden kestävyys ja hyödynnä asiantuntijoiden osaamista.

Kyselyyn vastanneiden mielestä onnistunut investointi rakentuu hyvästä valmistelusta, hallitusta toteutuksesta ja selkeästä tavoitteesta. Samalla tarvitaan myös rohkeutta tehdä päätös silloin, kun faktat puoltavat investointia.

Talouden tasapaino ja siinä asiantuntijoiden tuki oli merkittävä asia investoinnin onnistumiseen. Nousevana asiana onnistumiseen oli tilan strategia ja sen mukaan investointien tekeminen.

Mistä tulokset tulevat?

Kysely toteutettiin osana Onni – onnistuneet investoinnit itäisessä Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa -hanketta. Esiselvityshanke toteutetaan kyseisellä alueilla investointeja tehneille yrittäjille. Verrokkiryhmänä kyselyssä toimi investoineet tilat Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen toteuttajat ovat ProAgria Etelä-Suomi, ProAgria Etelä-Savo, ProAgria Itä-Suomi ja ProAgria Keskusten Liitto. Esiselvityshanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Hankkeen tavoitteena on selvittää investointien uudenlaista arviointia, onnistuneiden investointien mallinnusta, mitkä ovat onnistuneiden investointien tekijät ja vaikutusmekanismit ja millaiset ovat kestävät ja vastuulliset investoinnit maatilojen näkökulmasta ja mitä odottavat rahoittajat EU-taksonomian näkökulmasta rahoittaakseen investoinnit. Tavoitteena on saada myös selkeästi esille, milloin investointi on onnistunut, onnistunut keskinkertaisesti tai heikosti.

Kyselyn vastaajina painottuivat maito-, kasvi- ja puutarhatilat. Suurin osa vastaajista oli perhetiloja, mutta mukana oli myös merkittävästi yhtiöittäneitä tiloja, joissa oli 1-2 osakasta. Useilla tiloilla oli 1-3 palkattua työntekijää ja tilojen peltoala oli keskimäärin 100 hehtaarista yli 200 hehtaariin.

Ohjelmakaudella oli toteutettu näillä tiloilla pääsääntöisesti yksi investointi, mutta 30 % vastaajista oli toteuttanut useita investointeja. Yleisimmät investointikohteet olivat navetat ja viljankuivaamot. Tavoitteena oli yleisimmin tuotannon laajentaminen ja tehokkuuden aikaansaanti. Kuivuri-investoinneissa tavoitteeksi oli asetettu kuivauskapasiteetin kasvu ja fossiilisista polttoaineista luopuminen. Kyselyyn vastasi yhteensä 153 vastaajaa.

Lisätietoja hankkeesta: 

https://www.proagria.fi/hankkeet/onnistuneet-investoinnit-itaisessa-suomessa-onni-hanke