Suomen juomavesiverkoston uusiminen kestäisi nykyvauhdilla 769 vuotta

Vesihuolto-omaisuuden korjausvelka kasvaa niin Suomessa kuin kaikkialla Euroopassa. Sen sijaan, että investoinnit kohdennettaisiin reaktiivisesti vikojen ja häiriöiden korjaamiseen, tehokkainta olisi, että vesihuoltojärjestelmää kehitettäisiin pitkäjänteisemmin, kriittisimpien järjestelmän osien ja resilienssin näkökulmista.  

”Vesihuollon investointien ennustetaan supistuvan Suomessa tulevina vuosina* ja jo nyt kuntien kiristynyt taloustilanne ja investointien hinnan nousu heikentävät vesihuollon korjausvelan taklaamista. Rajallisten investointien aikana ratkaisevaa on tunnistaa ne verkoston osat, joiden häiriöillä olisi suurimmat vaikutukset vedenjakeluun, ympäristöön tai yhteiskunnan toimivuuteen. Kaikkea ei voida uusia samalla kertaa, joten investoinnit on kohdistettava sinne, missä verkosto on kuntonsa takia uusimista vailla ja missä investoinnit parantavat toimintavarmuutta eniten. Kriittisyys ja kuntotieto ovat ratkaisevia”, sanoo Swecon omaisuudenhallinnan tiimipäällikkö Jaana Pulkkinen. 

Suomen investoinnit vesi-infrastruktuuriin ovat jäljessä verrattuna muihin Pohjoismaihin

Swecon raportti tarkastelee vesihuollon omaisuudenhallinnan tilaa ja korjausvelkaa Euroopassa. Raportti vertaa juomavesi- ja jätevesihuoltoon tehtyjä keskimääräisiä vuotuisia investointeja asukasta kohti muutamissa maissa. Investointitaso vaihtelee Latvian noin 37 eurosta Norjan 335 euroon asukasta kohti vuodessa. Suomen investointitaso on 71 euroa asukasta kohden vuodessa, joka on hieman alle Euroopan 82 euron keskiarvon. Ruotsissa ja Tanskassa käytetään sata euroa enemmän, Ruotsi 187 euroa ja Tanska 188 euroa.**  

Raportissa on selvitetty myös sitä, kauanko mailla kestäisi saada juomavesiverkoston korjausvelka kurottua umpeen nykytahdilla. Suomessa siihen menisi 769 vuotta.  

Suomen vesihuoltouudistus on onnistunut luomaan yhteisen suunnan eri toimijoille

Suomessa on käynnissä kansallinen vesihuoltouudistusohjelma, jonka visiona on ”vastuullinen vesihuolto 2030”. Osana tätä ohjelmaa uudistettiin vesihuoltolaki, joka tuli voimaan vuoden 2026 alusta. Kansallisen vesihuoltouudistuksen myötä vesihuoltolaitoksille tuli velvollisuus laatia omaisuudenhallintasuunnitelma, jonka tulee sisältää tiedot laitoksen keskeisestä omaisuudesta sekä yhteenveto investointi- ja rahoitustarpeista vähintään 20 vuoden ajalle. Lisäksi siinä arvioidaan vesihuollon maksujen muutostarpeita pitkällä aikavälillä. Sweco toteutti maa- ja metsätalousministeriöllekansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman väliarvioinnin, joka valmistui lokakuussa. 

Väliarvoinnin mukaan Suomessa on viime vuosina onnistuttu vahvistamaan vesihuollon omaisuudenhallintaa, pitkän aikavälin investointisuunnittelua ja varautumista. Vesihuoltolain uudistus velvoittaa vesihuoltolaitoksia laatimaan omaisuudenhallinta- ja investointisuunnitelmia entistä pitkäjänteisemmin. Arvioinnin mukaan seuraava keskeinen askel on vesihuollon rakennemuutoksen vauhdittaminen sekä investointien kohdentaminen aiempaa systemaattisemmin riski- ja vaikutusperusteisesti. 

"Suomessa on tunnistettu vesihuollon kasvava korjausvelka ja toimintavarmuuden merkitys aiempaa paremmin. Olemme ensimmäinen Euroopan maa, jonka laissa on omaisuudenhallintaan liittyviä vaatimuksia vesihuoltolaitoksille. Nämä ovat ensi askeleet vesihuollon kokonaisvaltaisempaan suunnitteluun ja toteutukseen. Pitkäjänteinen omaisuudenhallinta auttaa myös kasvavissa kustannuspaineissa ja kriittisen infrastruktuurin uudistamisessa ennen häiriöiden lisääntymistä, sanoo Jaana Pulkkinen. 

* Maarakennusalan neuvottelukunta, MANK, Infrasuhdanteet 2026-2027 -selvitys 

** Vertailu perustuu EurEaun yhtenäiseen aineistoon. Investoinnit on ilmoitettu käypinä euromäärinä, eikä lukuja ole oikaistu maiden rakennuskustannusten erojen perusteella.