Puhetulkki avartaa maailmaa

Vuonna 2007 vakavassa auto-onnettomuudessa aivovamman saanut Jasmin Kielo ymmärtää tavallista puhetta ja puhuu itse niin paljon kuin mahdollista. Sanojen löytäminen voi kuitenkin olla hänelle vaikeaa ja puhe hidasta ja juuttuvaa. Etenkin väsyneenä kommunikointi vaikeutuu. Puhetulkki Sari Pitkänen korostaa, ettei tulkin tehtävä ole puhua asiakkaansa puolesta.

– Puhetulkin tarkoitus on yhdenvertaistaa asiakasta kaikissa tilanteissa. Odotan aina, että asiakas itse löytää etsimänsä sanan, enkä puhu heidän puolestaan, Sari kertoo.

Jasmin käyttää puheen lisäksi muun muassa ilmeitä, eleitä ja kännykän kuvia. Jos sana ei löydy, hän voi piirtää ilmaan sen alkukirjaimen. Tutun tulkin kanssa kommunikointi helpottuu, sillä tulkki tuntee asiakkaansa yksilölliset tavat ilmaista itseään. Puhetulkin avulla Jasmin on voinut osallistua aiempaa monipuolisemmin tavalliseen arkeen ja itselleen tärkeisiin asioihin. Tulkki on ollut mukana esimerkiksi hammaslääkärissä, konserteissa, teatterissa ja ulkomaanmatkalla.

–Ilman tulkkia moni arjen juttu jäisi minulta väliin, Jasmin vahvistaa.

Jasmin on käyttänyt puhetulkkia parin vuoden ajan.

– Missäs kuulitkaan puhetulkeista? Sari kyselee.

Jasminin kasvoilta voi lukea, että hän muistaa, mutta sanat eivät löydy.

– Olit paikassa, jolla on mausteen nimi, Sari tulee avuksi antaen pieniä vihjeitä.

– Sitruuna? Jasmin pohtii.

– Ei, sellainen ruskea, jota pannaan makkaran päälle.

–  Sinappi, Jasmin toteaa ilahtuneena.

– Kyllä, Sinapin leirikeskuksen vetäjä kertoi sinun ollessasi siellä leirillä, että yövuoroon on tulossa henkilö, joka on ammatiltaan puhetulkki. Se henkilö olin minä, ja siitä yhteistyömme lähti.

Tulkkauspalvelu on asiakkaalle maksutonta

Puhevammaisten tulkkauspalvelua haetaan Kelasta. Oikeus tulkkauspalveluun voi olla henkilöllä, jolla on sairauden tai vamman vuoksi vaikeuksia puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä ja joka tarvitsee tulkkausta esimerkiksi työssä, asioinnissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai harrastuksissa.

– Puhetulkkauksesta ei vieläkään tiedetä tarpeeksi. Moni ei myöskään tiedä, että palvelu on siihen oikeutetulle asiakkaalle maksutonta, Sari Pitkänen sanoo.

Tulkkauspalvelua haetaan Kelasta. Hakeminen on yllättävän helppoa: täytetään TU1-lomake ja liitetään asiantuntijalausunto tulkkaustarpeesta. Lausunnoksi riittää esimerkiksi terveyskeskuslääkärin arvio siitä, että tulkin tarvitsijan puhe on epäselvää. Jos kyseessä on puhevamma, täytetään lisäksi TU11-asiakastietolomake. Päätöksellä myönnetään 180 tulkkaustuntia vuodessa, mutta lisätunteja voi hakea vaivattomasti. Tulkkaustunteja ulkomaan matkaa varten haetaan lomakkeella TU3 ja opiskelutulkkausta lomakkeella TU2.

Tulkkaus voi tarkoittaa puheen selventämisen lisäksi esimerkiksi erilaisten kommunikointikeinojen, kuvien, eleiden tai kommunikointilaitteiden hyödyntämistä. Lähtökohtana on aina asiakkaan oma tapa kommunikoida ja hänen oman äänensä kuuluminen.

Puhevammaisten viikko muistuttaa oikeudesta kommunikointiin

Puhevammaisten viikkoa vietetään 5.–11.10.2026 teemalla ”Kaikilla on oikeus kommunikointiin”.

Aivovammaliitto järjestää teemaviikolla perjantaina 9.10.2026 klo 12–13.30 kaikille avoimen ja maksuttoman afasia-aiheisen webinaarin. Afasia on aivoperäinen kielellinen häiriö, joka voi vaikuttaa puhumiseen, puheen ymmärtämiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Afasiaa esiintyy yleisimmin aivoverenkiertohäiriön jälkeen, mutta sitä voi ilmetä myös esimerkiksi aivovamman seurauksena. Luennolla tutustutaan afasiaan ilmiönä sekä saadaan käytännön vinkkejä afaattisen henkilön kohtaamiseen ja kommunikoinnin tukemiseen arjessa. Luento sopii afasiaa sairastaville, heidän läheisilleen, vapaaehtoisille, ammattilaisille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Voit tulla kuulolle tässä tiedotteessa olevan linkin kautta.

Jos haluat haastatella Sari Pitkästä ja Jasmin Kieloa tai löytää muun sopivan haastateltavan Aivovammaliitosta, otathan yhteyttä Pia Kilpeläiseen.