Raskaan liikenteen päästöjen leikkaaminen vaatii todellista tietoa kustannuksista, hyödyistä ja käytännön rajoitteista

Suomalaisten kuluttamat tavarat liikkuvat pääosin maanteillä rekoissa, ja se näkyy raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöissä.

– Raskas liikenne on tärkeä osa talouttamme, mutta samalla se tuottaa merkittävän osan maamme hiilidioksidipäästöistä. Ilmastotavoitteet pakottavat yrityksiä vähentämään hiilidioksidipäästöjään, ja monissa raskaan liikenteen yrityksissä pohditaankin erilaisten vähähiilisten vaihtoehtojen välillä, sanoo Clara Rajalehto.

Rajalehdon ajankohtainen väitöskirja tutkii raskaan maantieliikenteen vähähiilistämistä teknistaloudellisesta ja ympäristönäkökulmasta. Väitöskirja tarkastelee sitä, miten markkinoilla saatavilla olevat vaihtoehdot, kuten akkusähköiset kuorma-autot, uusiutuva diesel ja biokaasu, soveltuvat käytännön kuljetustoimintaan.

– Vähähiilisten ratkaisujen käyttöönotto edellyttää tietoa niiden todellisista kustannuksista, hyödyistä ja käytännön rajoitteista – eli mikä kannattaa ja millä aikavälillä.

Rajalehdon väitöksen keskeisin tulos on, että raskaan liikenteen vähähiilisyyteen ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa ratkaisua, vaan siihen vaikuttaa moni asia.

– Tehokkain vaihtoehto riippuu kuljetustehtävästä ja toimintaympäristöstä. Sähkö on edullisimmillaan, kun ajosuorite hyödyntää tehokkaasti akun toimintasäteen, biokaasu soveltuu pidemmille kuljetuksille ja uusiutuva diesel tarjoaa joustavan ratkaisun ilman kalustomuutoksia.

Sähköä tuetaan, mutta se ei ole ainoa vaihtoehto

Rajalehdon väitöstutkimus kytkeytyy ajankohtaiseen keskusteluun liikenteen päästövähennyksistä, energiaturvallisuudesta, kilpailukyvystä ja teknologioista, joilla raskaan liikenteen ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti.

Menetelminä väitöksessä Rajalehto hyödynsi kokonaiskustannuslaskentaa, päästölaskentaa, oppimiskäyrämallinnusta, herkkyysanalyysejä sekä logistiikkaverkostojen optimointia.

– Väitökseni isoin löydös on mielestäni se, että kaikki vaihtoehdot ovat toteutettavia. Toki sähkö on se vaihtoehto, jota esimerkiksi EU haluaa tukea ja jossa kehitys raskaan liikenteen osalta on ollut nopeampaa kuin aluksi kuviteltiin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sähkö olisi heti paras ratkaisu jokaiseen kuljetustehtävään. Biokaasu ja uusiutuvat polttoaineet voivat tarjota yrityksille käyttökelpoisia vaihtoehtoja jo siirtymävaiheessa – erityisesti silloin, kun sähköistyminen edellyttäisi suuria investointeja kalustoon tai infrastruktuuriin.

Väitöskirja

Rajalehto, Clara (2026) Decarbonising heavy-duty road freight transport: techno-economic assessment of alternative fuel pathways. Acta Wasaensia 596. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun PDF

Väitöstilaisuus

KTM Clara Rajalehdon väitöstutkimus “Decarbonising heavy-duty road freight transport: techno-economic assessment of alternative fuel pathways” tarkastetaan torstaina 15.10.2026 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta: 
https://uwasa.zoom.us/j/69303496280?pwd=29jM6KsqCjsyOS0YHpAzfxINdypEaZ.1
Password: 016515

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Associate Professor Mario Hirz (Graz University of Technology) ja kustoksena professori Petri Helo.

Lisätiedot

Clara Rajalehto on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta vuonna 2023. Hän työskentelee asiantuntijana vastuullisuusasioiden parissa.