Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin
9.10.2026 06:30:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua.
- Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja.
- Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.

Rahastopääomat suomalaisissa sijoitusrahastoissa laskivat syyskuussa 2,6 miljardilla 223,9 miljardiin euroon. Rahastojen nettomerkinnät olivat 327 miljoonaa euroa, joten pääomien lasku johtui siitä, että rahastojen arvot laskivat.
Koko vuonna nettomerkintöjä oli syyskuun loppuun mennessä tehty 6,3 miljardilla eurolla. Syyskuun merkintöjen osuus on tästä 5 prosenttia.
Nettomerkinnät jakaantuivat melko tasaisesti osakerahastoihin (188,5 miljoonaa euroa), yhdistelmärahastoihin (148,1 miljoonaa euroa) ja lyhyen koron rahastoihin (151,2 miljoonaa euroa). Lunastukset osuivat syyskuussa yhteen päärahastoluokkaan: pitkän koron rahastoihin, joista tehtiin lunastuksia 179,3 miljoonalla eurolla.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.09.2026 |
|
Osakerahastot |
188 |
442 |
101 720 |
|
Yhdistelmärahastot |
148 |
1 367 |
44 568 |
|
Pitkän koron rahastot |
-179 |
1 959 |
44 216 |
|
Lyhyen koron rahastot |
151 |
1 337 |
22 651 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
18 |
1 221 |
10 720 |
|
YHTEENSÄ |
327 |
6 325 |
223 876 |
”Syyskuun nettomerkintöjen isoin tarina on korkorahastoissa. Korkojen nousu vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä negatiivisesti pitkän koron rahastojen tuottoon, sillä kun korot nousevat, vanhojen joukkolainojen arvot laskevat. Näin syntyy houkutteleva paikka lunastuksille. Merkinnät lyhyen koron rahastoihin voivat kertoa siitä, että rahaa laitettiin ikään kuin parkkiin odottelemaan seuraavia siirtoja”, kommentoi sijoitusvaikuttaja ja Finanssialan Rahastouutisten ankkuri Merja Mähkä.
Yhdistelmärahastojen kysyntä nousi, korkorahastojen laski
Sp-Rahastoyhtiön toimitusjohtajan Petteri Vaarnasen mukaan syyskuu oli nettomerkintöjen valossa kokonaisuutena hyvin tavanomainen. Yhdistelmärahastojen kysyntä jatkui positiivisena.
”Korkojen nousu ja epävarmuus korkojen suunnasta näkyi korkorahastojen suhteellisesti vähäisempänä kysyntänä. Vastaava muutos oli havaittavissa yleisesti toimialalla.”
Markkinoiden huomio keskittyy geopoliittisen riskien lisäksi lähestyvään tuloskauteen ja pitkien korkojen kehitykseen Yhdysvalloissa sekä Euroopassa. Vaarnasen mukaan myös Yhdysvaltojen lähestyvät välivaalit saavat sijoitusmarkkinoiden huomion.
Pitkän koron rahastoissa valtiolainat houkuttelevat – lunastukset keskittyivät luokiteltuihin yrityslainarahastoihin
Pitkän koron rahastojen rahavirtoja tarkempi tutkiminen paljastaa, että lunastuksia (– 394 miljoonaa euroa) tehtiin ennen kaikkea luokiteltujen yrityslainojen rahastoihin, jotka sijoittavat hyvän luottoluokituksen saaneiden yritysten joukkolainoihin. Koko vuoden tarkastelussa syykuu pyyhki nettomerkinnät jo lähes nollaan.
Nettomerkinnät olivat sen sijaan positiivisia euroalueen valtiolainoihin sijoittavissa rahastoissa (192 miljoonaa euroa). Niissä rahavirta on ollut vahvaa koko vuoden. Nettomerkintöjä on tehty jo yli miljardilla eurolla vuoden alusta.
”Mahdollisia selityksiä voi hakea siitä, että sijoittajat hakevat turvaa valtiolainoista, mutta myös siitä, että valtiolainojen tuotto-odotus on noussut houkuttelevalle tasolle verrattuna yrityslainoihin ”, Mähkä pohtii.
Osakerahastoissa pako Suomi-rahastoista kiihtyi
Suomeen sijoittavien osakerahastojen tuotot ovat olleet tänä vuonna vahvassa vedossa, vaikka syyskuu toi niihin vajaan prosentin verran takapakkia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.09.2026 |
Tuotto |
|
Suomi |
-126 |
-134 |
7 776 |
21 % |
|
Pohjoismaat |
-34 |
353 |
11 846 |
12 % |
|
Eurooppa |
18 |
153 |
9 179 |
14 % |
|
Pohjois-Amerikka |
39 |
237 |
14 342 |
14 % |
|
Japani |
-74 |
-85 |
429 |
26 % |
|
Tyynenmeren alue |
22 |
171 |
1 687 |
21 % |
|
Kehittyvät markkinat |
139 |
670 |
7 684 |
24 % |
|
Maailma |
211 |
-839 |
47 304 |
15 % |
|
Toimialarahastot |
-6 |
-84 |
1 475 |
16 % |
|
YHTEENSÄ |
188 |
442 |
101 720 |
|
Hyvät tuotot eivät kuitenkaan ole saaneet sijoittajia innostumaan Suomi-rahastoissa. Syyskuun lunastusaallon myötä koko vuoden merkinnät Suomi-rahastoihin kääntyivät negatiivisiksi. Suomi-rahastoista lunastettiin syyskuussa 126 milj. euroa. Vuoden alusta nettomerkinnät ovat nyt 134 miljoonaa euroa pakkasella. Samaan aikaan Suomi-rahastot ovat tuottaneet vuoden aikana keskimäärin 21,5 prosenttia.
”Nettomerkintöjä voi tulkita niin, että sijoittavat ajattelevat Suomi-rahastojen parhaiden päivien olevan tältä erää nähty”, Mähkä arvioi.
Päinvastaista kehitystä oli nähtävissä kehittyville markkinoille sijoittavissa rahastoissa. Rahastoihin tehtiin syyskuussa 154 miljoonalla eurolla nettomerkintöjä. Vuoden alusta nettomerkintöjä on tehty 764 miljoonalla eurolla.
Samaan aikaan kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot ovat 12 kuukauden aikana tuottaneet 26,9 prosenttia ja ovat tuottokärjessä Tyynenmeren alueelle ja Japaniin sijoittavien rahastojen kanssa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.09.2026 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
192 |
1 331 |
11 399 |
-1,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-394 |
8 |
15 599 |
-0,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
14 |
406 |
5 916 |
0,5 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
-2 |
361 |
0,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
25 |
146 |
7 025 |
-0,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-4 |
-147 |
1 291 |
1,6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-11 |
218 |
2 626 |
5,1 % |
|
YHTEENSÄ |
-179 |
1 959 |
44 216 |
|
Lue lisää
Tilastokeskuksen vuoden 2026 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,75 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja MähkäSijoitusvaikuttaja
merja@merjamahka.comJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 50 537 9784johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.
Laskemme finanssialan verotiedot sekä Suomen 25 suurinta yhteisöveron maksajaa torstaiaamuna 12.11.20265.11.2026 14:39:56 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) kertoo torstaiaamuna 12.11.2026 heti tuoreeltaan finanssialan verotiedot vuodelta 2025. Listaamme myös konserneittain Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat kaikilta toimialoilta, ei vain finanssitoimialalta. Laskemme yhteistyössä Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listaamme alan suurimmat yhteisöveronmaksajat. Vuonna 2024 finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
Huijausrikollisuuden järjestelmällisyys ja ammattimaisuus yllätti kokeneen dokumentaristin – Sami Kieksi: Digihuijaukset alkaa 10. marraskuuta29.10.2026 10:26:39 EET | Tiedote
Sami Kieksi: Digihuijaukset -dokumenttisarjan ensimmäinen jakso esitetään Nelosella ja Ruutu-palvelussa 10.11.2026. Sarjaa tehdessä dokumentaristi Sami Kieksi ymmärsi entistä paremmin, että huijauksen onnistuminen kertoo erityisesti rikollisten kyvystä manipuloida ihmisiä. Uhriksi joutuminen ei kerro ihmisen tyhmyydestä: uhrin tuomitseminen tai syyllistäminen on turhaa ja haitallista. Sarjassa palkittu dokumentaristi kohtaa muun muassa huijausten uhreja, rikollisia, viranomaisia ja asiantuntijoita. Finanssiala ry on rahoittanut sarjan tekoa, ja sen tuottaa Aller Studios.
YK-johtajat puivat luontotavoitteita Armeniassa – Luonnon monimuotoisuus näkyy yhä laajemmin finanssiyhtiöiden strategioissa ja toiminnassa28.10.2026 11:13:29 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) seuraa vuosittain toteutettavalla kyselyllä jäsentensä työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Peräti 94 prosenttia kyselyyn vastanneista finanssialan yhtiöistä pyrkii vaikuttamaan sidosryhmiensä luontoon liittyvään toimintaan sijoitus-, rahoitus- tai vakuutustoiminnalla. Strategiassaan luonnon monimuotoisuuden huomioi 50 prosenttia vastaajista. Kyselyn vastaukset koskevat vuotta 2025. Finanssialan yhtiöillä on merkittävä rooli luontokadon torjunnassa sijoittajina, rahoittajina ja vakuuttajina. YK:n luontokokous pidetään Armenian Jerevanissa 19.–30. lokakuuta 2026. Finanssiala ry (FA) jäsenineen sitoutuu toiminnassaan tukemaan toimenpiteitä, joilla edistetään Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen (Kunming-Montreal Global Biodiversity Framework) tavoitteiden toteutumista. FA seuraa jäsentensä luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä vuosittain toteutettavalla kyselyllä, jolla tehdään näkyväksi alan luonnon monimuotoisuutta edistä
”Ei kukaan säilytä kultakorujakaan eteismaton alla” – avainta on kohdeltava arvoesineenä, vaikkei olisikaan kansanedustaja24.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Rikolliset tai muuten epärehelliset ihmiset ovat kiinnostuneita avaimista, koska avaimilla pääsee kulkemaan ovista äänettä ja jälkiä jättämättä. Taloyhtiöissä on syytä säännöllisesti tarkistaa, että kaikki avaimet ovat tallessa. Kadonneesta avaimesta tulee ilmoittaa välittömästi. Lukituksen vaihtamista kannattaa harkita malleihin, joiden aukaisuun tarvitaan sähköinen tunniste mahdollisen mekaanisen avaimen lisäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme