Yrittäjät ja EK: Hankintatietovaranto avaa markkinoita ja lisää luottamusta julkisiin ostoihin

Julkisia ostoja koskevan yhteisen tiedon puute on vihdoin korjaantumassa. Hallitus esittää, että Valtiokonttori kokoaa kuntien, hyvinvointialueiden, valtion virastojen ja Kelan ostolaskutiedot sekä hankintojen tiedot koko niiden elinkaaren ajalta. Ostolaskutietojen toimittaminen alkaisi porrastetusti valtion virastoista jo toukokuussa 2027 ja ulottuisi kuntiin elokuussa 2028.

Yrityksiä tieto auttaa löytämään uusia mahdollisuuksia julkisista ostoista. Tieto auttaa valvomaan ja kehittämään koko markkinaa sekä vertailemaan kuntien ja hyvinvointialueiden kustannusrakenteita.

– Hallitus tuo julkiset ostot ensimmäistä kertaa yhteen paikkaan. Uudistus on merkittävä. Tähän asti kilpailusta on puhuttu ilman, että sitä on voitu kunnolla mitata yhteisellä tiedolla. Nyt nähdään, missä kilpailu toimii ja missä ei, ja juuri se on luottamuksen perusta, sanoo EK:n johtava asiantuntija Sanna-Maria Bertell.

Tietovarantoon tulee sopimusseuranta, josta yritykset näkevät, kuka kilpailutuksen voitti ja milloin sopimus päättyy. Ne voivat ennakoida tulevia kilpailutuksia, tutkia aiempia vaatimuksia ja analysoida kilpailijoitaan. Tämä on erityisen arvokasta pk-yrityksille.

– Uudistus on julkisen rahankäytön avoimuusreformi. Se avaa markkinoita yrityksille lisäämällä tietoa siitä, mitä ja keneltä on ostettu sekä mihin yhteisiä verovaroja käytetään, sanoo Suomen Yrittäjien asiantuntija Katja Rajala.

Avoimuus myös sidosyksiköiden ostolaskuihin

Sidosyksiköiden eli in-house yhtiöiden hankintalain alla tekemät kilpailutukset tulevat tietovarantoon, samoin niiden myynti omille asiakkailleen. Mutta in-house -yhtiöiden omia ostolaskuja ei kerätä. Siksi inhouse-yhtiöiden osalta kokonaiskuva jää julkisuudelta piiloon, kun ilman ostolaskujen keräämistä niiden omat ilman kilpailutusta tehdyt pienhankinnat ja suorahankinnat eivät tule uudistuksen piiriin. Eduskunta edellytti jo kesäkuussa, että inhouse-yhtiöt toimittavat ostolaskutietonsa samoin perustein kuin omistajansa. Myös EK ja Yrittäjät kannustavat kehittämään järjestelmän in-house ostolaskut sisältäviksi.  

Uudistus ei saa kuitenkaan lisätä pk-yritysten hallinnollista taakkaa. Laskumerkinnät on hoidettava verkkolaskun vakiokentillä ja automaatiolla, ettei laskutukseen synny käsityötä. Suomi on myös ennakoinut EU-sääntelyä. Komission syyskuussa esittämä hankinta-asetus edellyttäisi hankintatietoa koko hankinnan elinkaaren ajalta kaikissa jäsenvaltioissa. Kansallinen ratkaisu on rakennettava niin, että se täyttää EU-vaatimukset suoraan eikä yrityksille synny päällekkäistä raportointia.

Hankintatietovaranto on erittäin tervetullut uudistus, jolla avataan markkinoita, tuotetaan laadukasta tutkimusta ja lisätään luottamusta julkisiin ostoihin.

Lisätiedot

• Sanna-Maria Bertell, johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, puh. 050 473 3688, sanna-maria.bertell@ek.fi
• Katja Rajala, asiantuntija, Suomen Yrittäjät, puh. 050 505 4422, katja.rajala@yrittajat.fi