Pirkanmaa koetaan turvalliseksi – asukkaiden turvallisuushuolina etenkin liikennekulttuuri, huumeidenkäyttö ja syrjäytyminen

Kyselyyn vastanneista 93 prosenttia koki oman elämänsä ja 91 prosenttia asuinalueensa turvalliseksi. Kyselyyn vastasi loppukeväästä yhteensä 9 532 pirkanmaalaista. Kyselyn kuntakohtaiset tulokset ovat julkisia 9.10. alkaen ja kunnat vastaavat omaa kuntaansa koskevien tulosten viestinnästä.

Vaarallinen ajotapa on asuinalueiden yleisin koettu ongelma

Turvallisuuskyselyn vastaajista 35,1 prosenttia piti piittaamatonta tai vaarallista ajotapaa melko suurena tai suurena ongelmana omalla asuinalueellaan. Osuus oli suurempi kuin esimerkiksi huoli omaisuuden vahingoittamisesta tai graffiteista. Lisäksi jopa 14,7 % vastaajista oli melko tai erittäin huolestunut joutuvansa liikenneonnettomuuden uhriksi tulevan vuoden aikana. Hyvinvointialue käy läpi turvallisuuskyselyn tuloksia myös poliisin kanssa.

Pirkanmaalaisten varautumisessa parantamista

Kyselyn perusteella pirkanmaalaisten kotivara ei kaikilta osin yllä kansalliseen 72 tunnin suositukseen.
Vastaajista liki 60 prosenttia arvioi selviytyvänsä pitkäkestoisesta vedenjakeluhäiriöstä alle kolme vuorokautta ja 57 prosenttia sähkökatkosta alle kolme vuorokautta. Vain 41 prosentilla oli kotona pullovettä kolmen päivän tarpeisiin.

– Kyselyssä näkyy se, että maaseudulla on yleensä paremmin varauduttu häiriötilanteisiin. Haja-asutusalueilla asuneista vastaajista jopa viidenneksen suurempi osuus pärjää omin toimin sähkökatkoissa tai vedenjakelun häiriöissä vähintään kolme vuorokautta. Varautumisessa kannattaa ottaa myös läheiset huomioon, sanoo riskienhallintapäällikkö Teemu Partanen.

– Poikkeustilanteissa on myös tärkeää kuunnella viranomaisten antamia ohjeita ja toimia niiden mukaan, muistuttaa pelastuspäällikkö Kari Alanko.

Varautumisen ohjeita on koottu valtakunnalliselle verkkosivulle 72tuntia.fi. Lisäksi hyvinvointialueen verkkosivuille on koottu asukkaille turvallisuustietoa.

Huumeiden käyttö, syrjäytyminen ja disinformaatio huolestuttavat eniten

Kyselyn perusteella pirkanmaalaiset ovat huolissaan myös huume- ja riippuvuushaittojen ilmenemisestä. Huumeiden käytöstä oli melko tai erittäin huolestunut 64 prosenttia vastaajista. Ihmisten syrjäytyminen huolestutti vastaavasti reilusti yli puolta vastaajista, samoin harhaanjohtavan tai väärän tiedon leviäminen.

– Huumeidenkäyttö pelottaa asukkaita, vaikka oikeita kohtaamisia ei välttämättä ole paljon. Tämä näkyy kyselyssä niin, että omalla asuinalueilla ei välttämättä ole lainkaan huolta huumeidenkäytöstä. Julkinen keskustelu ja median esille nostamat aiheet saattavat aina vaikuttaa asukkaiden kokemukseen, sanoo ehkäisevän työn suunnittelupäällikkö Noora Kannisto.

Tulokset ovat yhdenmukaisia muun muassa THL:n jätevesitutkimusten kanssa.  

Apua lähisuhdeväkivaltaan on saatavilla

Vastaajista 61 prosenttia ilmoitti, ettei tiedä, mistä voisi tarvittaessa hakea apua lähisuhdeväkivaltatilanteessa. Vastaajista 96 prosenttia ilmoitti, ettei heiltä ollut kysytty lähisuhdeväkivallan kokemuksista.

– Palveluissamme on lähisuhdeväkivallan lakisääteinen riskinarviointivelvoite ja valmius tunnistaa ja ottaa asia puheeksi. Esimerkiksi neuvoloissa asiasta kysytään nykyään hyvin systemaattisesti. Lähisuhdeväkivaltaan liittyy vielä leimautumisen pelkoa, joka haittaa asiakkailla asian esille tuomista ja avun piiriin hakeutumista. Asiaa on siksi tärkeä pitää esillä kansallisesti ja alueellisesti, Kannisto sanoo.

Hyvinvointialue ohjaa avun piiriin myös verkkosivustollaan. 

Kyselyssä tuli esille myös turvallisuuden huolenaiheita poliittisia ääriliikkeitä kohtaan. Erityisesti alle 15-vuotiaiden parissa esiintyvään ilmiöön on perustettu oma työryhmä ja hankkeita sekä nuorille suunnattu palvelupolku.

Kyselyn kokemustieto täydentää muuta tietoa

Kyselyyn vastanneista noin 66 prosenttia oli naisia, noin 32 prosenttia miehiä ja noin prosentti ilmoitti muun sukupuolen. Vastaajissa painottuivat yli 60-vuotiaat ja omistusasujat. Yli 60-vuotiaita vastaajia oli eniten, joskin noin 53 prosenttia vastaajista oli työelämässä. Kyselyllä saatu kokemustieto täydentää hyvinvointialueen muuta tilannetietoa.

– Arvostamme sitä, että pirkanmaalaiset ovat vastanneet tähän kyselyyn ja kertoneet kokemuksestaan. Tuloksia käsitellään seuraavaksi muun muassa kunnissa sekä hyvinvointialueen eri toimielimissä. Näiden pohjalta suunnittelemme toimenpiteitä turvallisuustilanteen parantamiseksi niin hyvinvointialueella kuin yhteistyössä muidenkin viranomaisten kanssa, strategia- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuukka Salkoaho toteaa.

Hyvinvointialue kerää pirkanmaalaisilta myös tietoa päihdetilanteesta 2. marraskuuta avattavalla päihdetietokyselyllä.