Kokoomuksen Aleksi Jäntti: Suomessa on oltava nollatoleranssi tyttöjen alistamiselle

– Suomessa yhdellekään tytölle ei saa syntyä tunnetta siitä, että hänen vapautensa, oikeutensa tai turvallisuutensa ovat neuvoteltavissa. Kunniaan, perinteeseen tai kulttuuriin vetoamalla ei voi oikeuttaa väkivaltaa, alistamista tai tyttöjen elämän rajoittamista. Jokaisella tytöllä on oikeus kasvaa vapaaksi, näkyväksi ja turvassa, Jäntti sanoo. 

Jäntti muistuttaa, että hallitus on jo tehnyt merkittäviä päätöksiä väkivallan uhrien aseman vahvistamiseksi. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta on luovuttu, ja turvakotien rahoitusta on kasvatettu, jotta apua on saatavilla helposti entistä useammalle sitä tarvitsevalle. 

Kesäkuun puoluekokouksessa kokoomus hyväksyi uudistetun tavoiteohjelmansa. Tavoiteohjelmassa linjataan, että kokoomus haluaa parantaa lähisuhdeväkivallan uhrien suojaa vahvistamalla lähestymiskieltojen valvontaa ja koventamalla niiden rikkomisesta annettavia rangaistuksia. Samalla selvitetään keinoja, joilla uhri voi tarvittaessa vaihtaa nimeä ja asuinpaikkaa nykyistä tehokkaammin. 

– Lähestymiskiellon on oltava todellinen suoja, ei pelkkä paperi. Väkivallan uhrin ei pidä joutua elämään jatkuvassa pelossa tekijän varjosta. Yhteiskunnan tehtävä on suojella uhria, ei jättää häntä yksin rakentamaan omaa turvallisuuttaan, Jäntti korostaa. 

Kokoomuksen uudistetussa tavoiteohjelmassa linjataan myös pakottavan kontrollin kriminalisoimisesta. Pakottava kontrolli tarkoittaa pitkäkestoista henkistä väkivaltaa, eristämistä, uhkailua, nöyryyttämistä ja toisen ihmisen elämän järjestelmällistä hallintaa. Tavoitteena on tunnistaa nykyistä paremmin väkivallan muodot, jotka eivät aina jätä näkyviä jälkiä, mutta voivat rajoittaa uhrin vapautta vuosien ajan. 

– Liian moni nainen ja tyttö elää väkivallan varjossa ilman yhtäkään mustelmaa. Esimerkiksi jatkuva kontrollointi, eristäminen, pelottelu ja liikkumisen rajoittaminen voivat tehdä ihmisestä vangin omaan elämäänsä. Henkinen väkivalta on väkivaltaa siinä missä fyysinenkin. Siksi pakottava kontrolli on kriminalisoitava, eikä yhdellekään uhrille saa jäädä epäselväksi, että yhteiskunta on hänen puolellaan, Jäntti sanoo.