Vihreät: Kansalaisjärjestöt ovat hyvinvointivaltion, demokratian ja kokonaisturvallisuuden peruspilareita – niiden asema turvattava lailla

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran mukaan järjestöjen merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on huomattavasti suurempi kuin julkisessa keskustelussa usein ymmärretään. Virran mukaan kuluva hallituskausi sekä erityisesti sosiaali- ja terveysministeri Rydmanin toiminta on viimeistään osoittanut, että kansalaisyhteiskunnan paikka osana suomalaista hyvinvointivaltiota tulisi määritellä lainsäädännön tasolla nykyistä vahvemmin.

– Kun puhumme järjestöistä, puhumme ihmisistä, jotka auttavat toisiaan, puolustavat oikeuksia, rakentavat yhteisöjä ja pitävät huolta siitä, ettei kukaan jää yksin. Emme mistään kasvottomista organisaatioista tai ylimääräisistä menoeristä. Siksi ei voi olla niin, että koko kansalaisjärjestökenttä on vaarassa riippuen siitä, mitkä puolueet milloinkin on hallituksessa. Tällaisilla leikkauksilla, tällaisilla päätöksillä pahimmillaan romutetaan kaikki se, mitä on rakennettu vuosien ajan, Virta linjaa.

– Siksi Vihreille on selvää, että meidän on etsittävä ratkaisuja siihen, että järjestökentän ja sitä kautta koko kansalaisyhteiskunnan rooli voidaan tulevaisuudessa turvata lainsäädännön keinoin. Mahdollisuuksia kyllä on, Virta jatkaa.

Virta muistuttaa, että järjestöt ovat myös osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Myös tämä rooli olisi syytä tunnistaa lainsäädännössä.

– Suomen turvallisuus ei synny vain aseista ja rajavalvonnasta. Se syntyy myös ihmisten keskinäisestä luottamuksesta, yhteisöistä ja siitä, että apua löytyy silloin, kun omat voimat eivät riitä. Jos nämä verkostot kerran ajetaan alas, niitä ei rakenneta uudelleen siinä vaiheessa, kun kriisi on jo käsillä, Virta painottaa.

Virta huomauttaa, että hallituksen leikkaukset uhkaavat jo nyt mielenterveystyötä, perheiden tukea, vapaaehtoistoimintaa ja monien heikossa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumista. Virta myös muistuttaa, että kyse ei ole vain sote-järjestöistä, sillä kansalaisyhteiskunta muodostuu myös muun muassa nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, luonto-, ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöistä sekä tuhansista paikallisista yhdistyksistä.

– Avuntarve tai tarve vahvalle kansalaisjärjestökentälle ei katoa leikkauspäätöksen mukana. Kun varhaisesta tuesta tai yhteisöllisyyden rakentamisesta säästetään, seurauksena voi olla suurempi inhimillinen hätä ja lopulta myös suuremmat kustannukset yhteiskunnalle, Virta toteaa.

Vihreät esittää muun muassa pitkäjänteisen rahoituksen turvaamista, leikkausten vaikutusten arviointia sekä järjestöjen riippumattomuuden ja kriisivalmiuden vahvistamista. Lisäksi Vihreät esittää sote-järjestöihin kohdistuvien rahoitusleikkausten perumista ja siirtymistä nykyistä laajemmin monivuotisiin avustuspäätöksiin.

– Vahva kansalaisyhteiskunta on myös toimivan demokratian edellytys. Järjestöjen tehtävä ei ole miellyttää kulloistakin hallitusta, vaan niiden pitää voida myös arvostella vallanpitäjiä. Hyvinvointivaltiota, demokratiaa ja kokonaisturvallisuutta ei rakenneta ilman ihmisiä, jotka pitävät toisistaan huolta, Virta linjaa.