Ammattiliitto Pro ja Suomen Journalistiliitto: Sisäpiiritietoja ei pidä piilottaa hallinnollisen taakan varjolla

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä sijoituspalvelulain muuttamiseksi. Hallitus haluaa kumota sijoituspalveluyritysten velvollisuuden ylläpitää sisäpiirirekisteriä sekä sijoituspalveluyritysten sisäpiiriläisten velvollisuuden tehdä sisäpiiri-ilmoituksia.

Esitystä perustellaan hallinnollisen taakan keventämisellä – voimassa oleva laki luo osittain henkilökohtaisia liiketoimia koskevan EU-sääntelyn kanssa päällekkäisen rekisterinpitovelvollisuuden.

Ammattiliitto Pro ja Suomen Journalistiliitto eivät perusteluja niele:

– Hallinnollisen taakan keventämisestä on tullut iskulause. Sen varjolla tehdään päätöksiä, joilla poljetaan avoimuutta ja erityisesti finanssialalla tärkeää luottamusta, toteaa Pron puheenjohtaja Niko Simola.

Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori muistuttaa, että avoimuus on myös journalismin elinehto.

– Jos julkisesti saatavilla olevaa tietoa vähennetään, vaikeutetaan samalla median mahdollisuuksia valvoa taloudellista vallankäyttöä ja tuoda mahdollisia epäkohtia päivänvaloon, Varmavuori sanoo.

Julkisia sisäpiirirekistereitä koskevan sääntelyn tavoitteena on edistää yleistä luottamusta markkinoihin sekä niillä toimiviin yrityksiin ja ihmisiin, parantaa sijoittajien tiedonsaantia sekä ehkäistä väärinkäytöksiä markkinoilla. Sijoituspalveluja, esimerkiksi neuvontaa, tarjoavien omistukset ovat olleet julkisia 30 vuotta. Rekisterit ovat mahdollistaneet yleisön tiedonsaannin sijoituspalveluyritysten sisäpiiriläisten arvopaperiomistuksista ja arvopaperikaupoista.

On totta, että tiedonsaantioikeutta on käytetty varsin vähän, mutta se ei tarkoita, ettei tietojen julkisuudella olisi merkitystä. Median valvontatehtävän kannalta ratkaisevaa on mahdollisuus tarkistaa tietoja silloin, kun sille on yhteiskunnallinen tarve.

Voineekin todeta, että sääntely on toiminut ja jo pelkällä olemassaolollaan lisännyt markkinoiden läpinäkyvyyttä. Omistusten julkisuudella on haluttu helpottaa mahdollisesti laittomien sisäpiirikauppojen löytymistä. Avoimuus on markkinoiden luottamuksen lähtökohta.

Sisäpiirirekistereiden ylläpitäminen luo kustannuksia, vaatii tietojärjestelmiä ja ylläpitoresursseja. Hallituksen esityksessä ei kustannuksia kerrota.

– Onko tässä jälleen esimerkki puolivillaisesta hallituksen esityksestä, jonka kaikkia vaikutuksia ei ole arvioitu? kysyy Simola.

– Jos hallinnollista taakkaa on aivan pakko juuri esitetyllä tavalla keventää, olisiko julkisen toimijan syytä ottaa huolehtiakseen tarvittavasta avoimuudesta, jatkaa Simola.