Lyhytterapia voi auttaa useampia kuin on luultu

Masennus ja ahdistuneisuus ovat Suomessa yleisiä ja ne aiheuttavat huomattavaa kuormitusta niistä kärsiville sekä suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin sairauspoissaolojen syy ja niihin liittyvät kustannukset Suomessa ovat arviolta 11 miljardia euroa vuodessa. 

Tutkija Kasperi Mikkosen väitöstutkimus osoittaa, että masennus- ja ahdistusoireet lievittyivät lyhytterapian aikana selvästi, ja tulokset vastaavat muissa maissa saavutettuja hoitotuloksia. 

Lyhytterapia on psykososiaalinen hoito, joka kestää selvästi tavallista psykoterapiaa lyhyemmän ajan. Tyypillisesti se tarkoittaa noin kymmentä tapaamista.

Kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma: tehokkaita hoitomuotoja mielenterveyden ongelmiin on kehitetty runsaasti, mutta niitä ei ole riittävästi saatavilla osana julkisia palveluita. 

– Tutkimuksemme mukaan tehokasta terapeuttista hoitoa yleisiin mielenterveyden ongelmiin voidaan tarjota laajasti osana julkisia mielenterveyspalveluita, sanoo Mikkonen. 

Kenelle lyhytterapiaa kannattaa tarjota?

Lyhytterapiaa pidetään usein sopivana vain lievempiin oireisiin, mutta Mikkosen tutkimuksen perusteella myös vaikeammin oireilevien asiakkaiden kanssa kannattaa usein kokeilla lyhytterapiaa.

– Hoidoista hyötyivät myös vaikeammin oireilevat potilaat keskimäärin vähintään yhtä paljon kuin lievemmin oireilevat, sekä ne joita oli aiemmin hoidettu psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai Kelan kuntoutuspsykoterapiassa. Heillä oireet kuitenkin lievittyivät keskimäärin muita vähemmän, sanoo Mikkonen.

Pullonkaula hoitojen saatavuudessa

Yksi pullonkaula hoitojen saatavuuden parantamisessa on ammattilaisten kouluttaminen - Mikkosen mukaan terapiatyön ammattilaisia tulisi lisä- ja täydennyskouluttaa. Koulutuksen ei tarvitse tapahtua vain luennoilla tai työpajoilla, sillä osa koulutuksesta voidaan toteuttaa digitaalisesti, mikä mahdollistaa koulutettavien ammattilaisten määrän lisäämisen. Digituetusta terapiakoulutuksesta on saatu yhtä hyviä oppimistuloksia tavanomaisiin opetusmenetelmiin verrattuna.

– Olennaista on rakentaa kokonaisuus, jossa ammattilaisten osaaminen, hoitoon pääsy ja vaikuttavien hoitojen toteuttaminen tukevat toisiaan summaa Mikkonen.

Mukana tutkimuksessa oli lähes 6 500 julkisten mielenterveyspalveluiden asiakasta jokaiselta hyvinvointialueelta sekä Helsingistä. 

Väitös:

PsM Kasperi Mikkonen väittelee 16.10.2026 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Scaling Psychologial Therapies - Systemic, Educational, and Clinical Perspectives in a Primary Care Context".  Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa. Ks. lisätiedot Helsingin yliopiston tapahtumakalenterista.