KT: Hankintalain sekava tilanne on kohtuuton kunnille ja hyvinvointialueille – sadat niistä ovat tehneet jatkoilmoituksen Valtiokonttorille

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mukaan hankintalain uudistus aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Lähes 500 julkisten hankintojen hankintayksikköä on ilmoittanut, että niiden on pakottavasta syystä jatkettava sopimuksiaan sidosyksikköjensä kanssa. Hankintayksiköt ovat pääosin kuntia, kuntayhtymiä, hyvinvointialueita, hyvinvointiyhtymiä ja niiden omistamia yrityksiä. 

Sidosyksiköllä tarkoitetaan julkisten organisaatioiden, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden, määräysvallassa olevia yrityksiä. Niitä kutsutaan myös in-house-yhtiöiksi.

Luvut selviävät Valtiokonttorin sivustolta, jossa hankintayksiköt ovat voineet ilmoittaa tarvitsevansa pidennettyä siirtymäaikaa lakimuutokseen. Siirtymäaikoja voi hyödyntää enintään vuoteen 2030. 

– Ilmoituksissa esitettyjen perustelujen keskeinen viesti on, ettei voimassa olevia sopimuksia voida korvata lyhyessä ajassa ilman merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia riskejä, sanoo KT:n yrityspalveluiden neuvottelujohtaja Hannu Freund.

Sopimuksia on pakko jatkaa, jotta palvelut eivät kärsi

Julkisia hankintoja koskeva hankintalaki muuttui kesällä. Nyt hankintasopimuksia voidaan jatkaa vain siirtymämääräyksien perusteella.

Hankintayksiköiden piti ilmoittaa 30.9.2026 mennessä Valtiokonttorille, jos niille koituu nykyisten hankintasopimusten lopettamisesta kohtuuttomia seurauksia tai merkittäviä taloudellisia riskejä. Kaikkien ilmoitettujen sopimusten arvo on 2,1 miljardia euroa.

Tehdyt ilmoitukset koskevat yli sataa kuntien tai hyvinvointialueiden omistamaa yritystä. Niistä suurin osa on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n jäseniä. 

Yli puolet kuntien, kuntayhtymien tai hyvinvointialueiden omistamia yrityksiä koskevista ilmoituksista koskee ICT-palveluita. Muita jatkoilmoituksissa mainittuja aloja ovat esimerkiksi taloushallinto, henkilöstöhallinto, ruokapalvelut ja jätehuolto.

Sekava tilanne ei edistä palvelujen järjestämistä tehokkaasti

Hankintalakia uudistettiin kesäkuussa siten, että jokaisen omistajan pitää omistaa sidosyksikkönä toimivista osakeyhtiöistä vähintään 10 prosenttia, jotta omistaja voi hankkia yritykseltä palveluja tai tuotteita ilman kilpailutusta. 

KT on kritisoinut hankintalain kiristymistä. Uudistus asettaa yksittäiset kunnat vaikeaan tilanteeseen, sillä se pakottaa purkamaan toimivia yhteistyömuotoja, vaikeuttaa palvelujen järjestämistä ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. 

– Avoimilta markkinoilta ei usein löydy kohtuuhintaisia tai luotettavia palveluja. Yksittäisillä kunnilla ei välttämättä ole riittävää markkinavoimaa, hankintaosaamista tai -resursseja onnistuneiden kilpailutusten tekoon, Hannu Freund sanoo.

Erityisen hankalan tilanteesta tekee se, että hankintoja koskeva EU-asetus etenee toiseen suuntaan ja se saattaa kumota lähiaikoina juuri voimaantulleen Suomen kansallisen lainsäädännön.

– Uusi lainsäädäntö ja epäselvä tilanne vaikeuttavat kuntien ja hyvinvointialueiden keskinäistä yhteistyötä palvelujen järjestämisessä, Freund sanoo. 

KT korostaa hallitusohjelmatavoitteissaan, että julkisia hankintoja koskeva uudistus pitää valmistella uudestaan siten, että se ei aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia yhteiskunnalle eikä kohtuutonta taakkaa kunnille ja hyvinvointialueille. 

Lue KT:n hallitusohjelmatavoitteita, joissa on oma kohtansa hankintalaista>

Tutustu jatkettaviin sidosyksikkösopimuksiin Valtiokonttorin sivuilla>