Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus esittävät uusia keinoja työperäisen hyväksikäytön torjuntaan: reaaliaikainen palkanmaksun valvonta ja työsuhderekisteri

Järjestöjen kaavailema digitaalinen palkanmaksurajapinta tallentaisi kolmansista maista tulevien rakennustyöntekijöiden palkkalaskelmat ja varmistaisi maksut sekä työntekijöille että viranomaisille. Palkanmaksun rajapinta lisäisi läpinäkyvyyttä ja tehostaisi valvontaa.

Valvovat viranomaiset voisivat järjestelmän avulla seurata maksettujen palkkojen ja palkan sivukulujen määriä, maksupäiviä ja palkkaeriä reaaliaikaisesti. Näin valvonta ja väärinkäytöksiin puuttuminen voitaisiin kohdentaa nykyistä paremmin ja nopeammin. Toteutuksessa hyödynnettäisiin mahdollisimman pitkälti olemassa olevia viranomaisten rajapintoja ja tietojärjestelmiä.

Työsuhderekisteri auttaisi estämään niin sanotun kevytyrittäjyyden väärinkäyttöä ja töiden piilotettua ketjutusta. Tiedossa on useita tapauksia, joissa varsinkin ulkomaalaisia työntekijöitä on ohjattu tai jopa pakotettu toimimaan kevytyrittäjinä. Rakennustyömailla pakolliseen henkilötunnisteeseen on tällöin merkitty työnantaja, joka ei vastaa todellista tilannetta.

Ehdotettu rekisteri toimisi tulorekisterin yhteydessä ja koskisi kaikkia rakennusalalla työskenteleviä. Tilaaja tai pääurakoitsija voisi tarkistaa rekisteristä henkilön veronumeron ja yrityksen tunnistetietojen avulla, onko hän oikeasti työnantajaksi ilmoitetun yrityksen palkkalistoilla.

Väärinkäytökset vääristävät kilpailua ja heikentävät työntekijöiden asemaa

”Palkanmaksun oikeellisuuden ja työsuhteiden laillisuuden valvonta on rakennusalalla vaativaa ja valvontaresurssit ovat aina rajalliset. Järjestelmäratkaisulla ja tarvittavilla lainmuutoksilla voitaisiin tehostaa viranomaisten puuttumista väärinkäytöksiin ja lisätä merkittävästi kiinnijäämisriskiä”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Jukka Sarhimaa sanoo.

Verohallinnon tilaston mukaan talonrakennustyömaiden työntekijöistä keskimäärin viidennes on ulkomaalaisia. Selvästi suurin ryhmä ovat virolaiset, mutta EU:n ulkopuolelta tulee esimerkiksi ukrainalaisia ja uzbekkeja.

Erityisesti niin sanottujen kolmansien maiden työntekijät ovat haavoittuvassa asemassa, koska oleskelulupa, toimeentulo ja asuminen ovat usein kiinni työnantajasta. Lisäksi kielimuuri ja puutteellinen tieto omista oikeuksista nostavat kynnystä puuttua epäkohtiin.

”Ensi kädessä kyse on haavoittuvassa asemassa olevien ulkomaalaisten rakentajien työehdoista ja oikeuksista, mutta tiukka puuttuminen työehtosopimusten ja työlainsäädännön rikkomuksiin puolustaa yhtä lailla kotimaisten rakentajien työsuhteita ja rehellisesti toimivien yritysten kilpailukykyä”, painottaa Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen.

Rakennusalan työntekijöitä edustava Rakennusliitto ja työnantajien etujärjestö Rakennusteollisuus RT tekevät pitkäjänteistä yhteistyötä turvatakseen työntekijöiden oikeudet ja varmistaakseen, että rehellisesti toimivat yritykset pysyvät kilpailukykyisinä. Järjestöjen yhteisestä aloitteesta on aiemmin toteutettu muun muassa työntekijöiden veronumero, päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuus työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja urakkasummista sekä rakennusalalle kohdennettuja tilaajavastuulain tiukennuksia.

 

Lisätiedot:

• Kimmo Palonen, Rakennusliitto ry, puheenjohtaja, puh. 050 466 4918, etunimi.sukunimi@rakennusliitto.fi
• Jukka Sarhimaa, Rakennusteollisuus RT, työmarkkinajohtaja, puh. 040 184 1004, etunimi.sukunimi@rt.fi (mahdolliset haastattelupyynnöt: Merja Vuoripuro, Rakennusteollisuus RT, viestintäjohtaja, puh. 040 587 2642)