Suvi Pulkkinen: Kuntien rahoitusmalli on vanhentunut – kasvukaupunkien on saatava pitää kasvunsa hyödyt

Peruskoulu maksaa Utsjoella yli 48 000 euroa oppilasta kohden vuodessa, Muuramessa ja Tyrnävällä noin 9 000 euroa. Erot käyvät ilmi Helsingin Sanomien julkaisemista laskelmista. Valtiovarainministeriön kunta- ja alueosaston osastopäällikön Jussi Virsusen mukaan osa Suomen kunnista ei ole enää elinkelpoisia.

”Valtion rahaa ei pidä käyttää epäterveen rakenteen ylläpitämiseen. Se pitää kohdentaa sinne, missä lasten ja nuorten palveluita tarvitaan eniten”, Pulkkinen sanoo.

Nykymalli ei tunnista kasvun kustannuksia

”Kun uudelle asuinalueelle muuttaa tuhat lasta, päiväkoti ja koulu eivät synny itsestään. Kasvavat kaupungit joutuvat rakentamaan niitä nopeasti ja kalliisti, mutta nykyinen rahoitusmalli ei palkitse siitä mitenkään.”

Pulkkisen mukaan järjestelmä on jäänyt ajastaan jälkeen etenkin sote-uudistuksen jälkeen, ja se ohjaa kuntia ristiriitaisesti.

”Haja-asutusalueella lasten kuljetukset maksavat. Kasvukaupungeissa taas tilat ovat kalliita ja tehokkaassa käytössä: päiväkotien pihoilla kilpaillaan neliöistä ja täysissä luokissa opettajan huomiosta. Nykymalli huomioi näistä vain pitkät välimatkat.”

Näin uusi malli toimisi

• kunnat saisivat pitää nykyistä suuremman osan kunnallisveron ja yhteisöveron tuotosta

• yleiskatteisista valtionosuuksista luovuttaisiin, ja perusrahoitus olisi kuntien omalla vastuulla

• valtio tasaisi kuntien veropohjia ja rahoittaisi lasten tarpeiden perusteella niin sanotulla tasa-arvorahalla

• valtio johtaisi koulutusta nykyistä vahvemmin tiedolla ja mitattavilla tavoitteilla.

Joka kuntaan ei tarvita omaa yläkoulua

Pulkkisen mielestä Virsusen puheenvuoro vahvistaa sen, minkä moni kuntapäättäjä tietää mutta ei uskalla sanoa ääneen.

”Jos sadalle lapselle riittää yksi hyvä koulu, en näe perustetta sille, että valtio rahoittaa kolmea. Yhteistyöllä kunnat voivat tarjota lapsille monipuolisempia opetusryhmiä ja valinnaisaineita.”

Rahoitusmallin pitää Pulkkisen mukaan kannustaa kuntia katsomaan kuntarajojen yli. Kuntaliitoksiinkin sen pitää kannustaa silloin, kun ne tekevät palvelurakenteesta kestävän.

Blogi aiheesta.