Leukaluukuolio luustoon levinnyttä rintasyöpää sairastavilla: suomalaistutkimus korostaa suun terveyden merkitystä

Oulun yliopiston tutkijoiden toteuttamassa valtakunnallisessa rekisteritutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa, kuinka yleistä lääkkeisiin liittyvä leukaluukuolio on luustoon levinnyttä rintasyöpää sairastavilla potilailla ja mitkä tekijät ovat siihen yhteydessä. Tutkimukseen osallistuneilla potilailla oli käytössä luun hajoamista estävä lääkitys.

Leukaluukuolio todettiin seurannassa 12,6 prosentilla pelkästään denosumabia käyttäneistä potilaista. Niistä potilaista, jotka olivat käyttäneet ensin bisfosfonaatteja ja myöhemmin denosumabia, leukaluukuolio todettiin 15,3 prosentilla. Pelkästään bisfosfonaatteja käyttäneistä leukaluukuoliota havaittiin alle 2,2 prosentilla.

Luun hajoamista estäviä lääkkeitä käytetään muun muassa luustoon levinneen rintasyövän aiheuttamien luustokomplikaatioiden ehkäisyyn. Leukaluukuolio on lääkitykseen liittyvä haittavaikutus, mutta sen yleisyydestä suomalaisilla rintasyöpäpotilailla ei ole ollut aiempaa tutkimustietoa.

Suun terveyden seuranta on tärkeää

Tutkimuksessa havaittiin myös yhteyksiä suun tulehduksiin liittyvien hammashoitotoimenpiteiden ja leukaluukuolion välillä. Erityisesti juurihoito ja hampaan poisto olivat yhteydessä suurempaan leukaluukuolion riskiin. Juurihoitotapausten määrä oli kuitenkin pieni, eikä havainto osoita, että juurihoito itsessään aiheuttaisi leukaluukuoliota.

”Tutkimus ei yksin anna aihetta vaihtaa tai lopettaa luustolääkitystä, vaan lääkityksen hyödyt ja mahdolliset haitat on arvioitava yksilöllisesti. Myöskään tarpeellista hammashoitoa ei pidä jättää tekemättä havaittujen yhteyksien vuoksi. Tulokset korostavat, että mahdolliset suun tulehduspesäkkeet on tärkeää kartoittaa ja hoitaa riittävästi ennen luustolääkityksen aloittamista sekä seurata suun terveyttä koko lääkityksen ajan. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä syövänhoidon ja suun terveydenhuollon välillä”, väitöskirjatutkija Miika Kujanpää Oulun yliopistosta sanoo.

Ensimmäinen suomalainen väestöpohjainen tutkimus aiheesta

Tutkimus toteutettiin takautuvana valtakunnallisena rekisteritutkimuksena. Aineisto muodostettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kelan rekisteritietoja yhdistämällä.

Tutkimukseen sisältyi 652 rintasyöpäpotilasta, joilla oli luustoetäpesäkkeitä ja käytössä luun hajoamista estävä lääkitys vuosina 2013–2015. Potilaita seurattiin vuoden 2020 loppuun saakka.

Valtakunnallinen väestöpohjainen aineisto mahdollisti lääkkeisiin liittyvän leukaluukuolion yleisyyden ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden tarkastelun juuri luustoon levinnyttä rintasyöpää sairastavilla suomalaispotilailla.

Ehkäisevän hammashoidon vaikutuksia selvitettävä

Tutkijoiden mukaan jatkotutkimuksissa pitäisi selvittää tarkemmin lääkityksen annostuksen, keston ja kokonaisaltistuksen yhteyttä leukaluukuolioon. Lisäksi tarvitaan tarkempaa tietoa suun tulehdusten, hammashoitotoimenpiteiden ja leukaluukuolion ajankohdista, jotta eri tekijöiden vaikutuksia voidaan erottaa toisistaan.

Tutkijat korostavat myös riittävän pitkän seuranta-ajan merkitystä. Useamman vuoden seuranta on tarpeen, sillä leukaluukuolio voi kehittyä vasta pidemmän ajan kuluessa ja lyhyt seuranta saattaa aliarvioida sen yleisyyttä.

Erityisen tärkeää olisi selvittää, kuinka paljon suunnitelmallisella ja ennaltaehkäisevällä suun terveydenhuollolla voidaan vähentää leukaluukuolion riskiä.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia.

Tutkimus julkaistiin Clinical Oral Investigations -tiedelehdessä 29. syyskuuta 2026: Incidence and associated factors of medication-related osteonecrosis of the jaw in breast cancer patients with bone metastases: a nationwide registry study in Finland