Musiikinkuuntelu Suomessa 2026: puhelin kasvatti jälleen etumatkaansa suosituimpana musiikinkuunteluvälineenä – nuorten musiikinkuuntelu eroaa jyrkästi yli 60-vuotiaista

Lue tutkimusraportti (pdf)

Viikon sisällä musiikkia kertoi puhelimella kuunnelleensa 75 prosenttia suomalaisista ja autoradiolla 73 prosenttia. Päivittäisessä käytössä puhelin nousi nyt ensimmäistä kertaa autoradiota yleisemmäksi musiikinkuuntelun välineeksi, vaikka autoradio säilytti vakaan suosionsa kaiken ikäisten suomalaisten joukossa.

’Nuorten ja vanhempien ikäryhmien musiikinkuuntelutavat poikkeavat toisistaan kuitenkin yhä enemmän. 13–18-vuotiaista peräti 92 prosenttia kertoi kuunnelleensa musiikkia puhelimella viimeisen viikon aikana, kun 66–75-vuotiailla osuus oli ainoastaan 38 prosenttia. Sen sijaan radio säilytti vahvan asemansa vanhemmissa ikäryhmissä: autoradiota käytti 71 prosenttia ja erillistä radiolaitetta hyödynsi jopa 57 prosenttia 66–75-vuotiaista. 13–18-vuotiaista erillinen radiolaite oli käytössä vain joka viidennellä vastaajalla.

”Suomalaisen musiikinkulutuksen digitalisoituminen on pitkälti jo tapahtunut. Näkemykseni mukaan musiikkimarkkinoiden kehitystä ei enää määritä siirtymä fyysisistä formaateista digitaalisiin palveluihin, vaan ennemminkin kilpailu ihmisten ajasta, huomiosta ja yhteisöllisyydestä.  Suoratoistopalvelujen käyttäjämäärien voimakkain kasvuvaihe näyttää olevan takana niin nuorissa kuin keski-ikäisissäkin ikäryhmissä”, analysoi tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista.

Musiikin kuunteleminen TikTokin tai Instagramin kautta jatkoi myös kasvuaan. Kysyttäessä palveluiden käyttöä viimeisen viikon aikana, kertoi jopa 43 prosenttia suomalaisista kuunnelleensa musiikkia somekanavista, ja 13–18-vuotiaista jopa 82 prosenttia.

”Sosiaalinen media on muuttanut pysyvästi tapaa, jolla varsinkin nuorempi sukupolvi löytää uudet artistit ja kappaleet. Monet hitit nousevat ensin esiin lyhytvideoalustoilla ennen radioita tai suoratoistopalvelujen soittolistoja”, Tervonen kertoo.

Musiikinkuuntelun digitalisoituessa alan ansainta näyttää rakentuvan tulevaisuudessa yhä enemmän keikkojen ja festivaalien ympärille. Kari Tervosen mukaan livekeikkojen kävijämäärät ovat vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna pienessä laskussa, vaikka kiinnostusta onkin. Tänä vuonna keikalla tai konsertissa kertoi käyneensä puolet ja kahden viime vuoden sisällä 68 prosenttia suomalaisista.

”Suomen on entistä vaikeampi kilpailla kansainvälisten huipputähtien keikoista. Haasteena on myös edelleen rahan riittävyys. Ihmiset pohtivat tykönään, kuinka monella keikalla tai festarilla on ylipäätään varaa käydä.”

Nuoret ja yli 60-vuotiaat ovat kaksi eri musiikkimarkkinaa

Suomalaisten musiikinkulutus on vahvasti digitalisoitunut ja osin kiinnittynyt muuhun digitaaliseen ajankäyttöön. Erityisesti nuorempien keskuudessa musiikki kiinnittyy lyhytvideoiden ja sosiaalisen median katseluun, mutta myös varsin vahvasti peleihin.

Vinyylisoittimen ja CD-soittimen käyttö keskittyy tiettyihin harrastajaryhmiin, ja monelle näiden välineiden käyttö on keskittyneemmän kuuntelemisen juhlahetki. Fyysinen äänite on vuonna 2026 ensisijaisesti muutaman sadantuhannen ihmisen premium- ja keräilytuote.

Nuoret (13–25-vuotiaat)

• Kuuntelevat musiikkia puhelimella.
• Käyttävät aktiivisesti striimauspalveluita ja sosiaalisen median kanavia.
• Suosivat hiphopia, räppiä, elektronista tanssimusiikkia ja K-poppia.
  
  

Välimaasto (26–59-vuotiaat)

• Käyttävät rinnakkain puhelinta, tietokonetta ja autoradiota.
• Erittäin tärkeä keikkayleisö, jonka musiikkimaku on monipuolisin.
• Ikäryhmä lähenee molemmista päistään edellistä tai seuraavaa ryhmää.
  
  

Iäkkäämmät (60–75-vuotiaat)

• Radion, iskelmän ja rockin merkitys korostuu.
• Pienemmistä virroista klassinen musiikki ja jazz saavat heistä yleisönsä.
• Fyysisten tallenteiden käyttö on suhteessa yleisempää kuin nuoremmilla.
  
  

Lue tutkimusraportti (pdf)

Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimus tuottaa tietoa pitemmän aikavälin muutoksista suomalaisten musiikinkuuntelutavoissa jo 13. kertaa. Tutkijana toimi johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista tukenaan Johanna Laitinen Teostosta sekä Tommi Kyyrä Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:stä.