Yhdyntäkivut, virtsankarkailu ja vaihdevuosioireet heikentävät elämänlaatua – Mehiläisen tutkimus: moni nainen sinnittelee oireiden kanssa

Mehiläinen Femedan naistentautien erikoislääkäri Milla Sipilän mukaan tutkimus vahvistaa kuvaa, joka on monelle gynekologille tuttu vastaanottotyöstä. 

– Naisille on valitettavan tavallista vähätellä oireitaan ja tottua elämään kivun tai muiden vaivojen kanssa. Jatkuva sinnittely voi kuitenkin heikentää turhaan elämänlaatua. Runsaita kuukautisvuotoja, pitkittyneitä alavatsakipuja tai hankalia vaihdevuosioireita ei tarvitse vain sietää, vaan niihin on mahdollista saada apua. Erityisesti esimerkiksi vaihdevuosien jälkeinen verinen vuoto on aina syy hakeutua viipymättä tutkimuksiin. Oireiden kanssa ei pidä jäädä yksin, vaan apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä, Sipilä painottaa. 

Naisten yleisimmin kokemat terveysoireet vaihtelevat ikäryhmien mukaisesti. 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä 51 prosenttia vastaajista totesi kärsivänsä voimakkaista kuukautiskivuista tai runsaista kuukautisvuodoista. 45–54-vuotiaista vastaajista 70 prosenttia kertoi puolestaan kokevansa vaihdevuosioireita. Yli 75-vuotiaiden ryhmässä 36 prosenttia ilmoitti kärsivänsä virtsankarkailusta tai tihentyneestä virtsaamistarpeesta. 

Estrogeeni vähenee vaihdevuosissa – kehon koostumus muuttuu 

Vaihdevuosi-ikäiset naiset ovat työelämässä usein juuri työuransa huippuvuosissa. Vaihdevuosioireet eivät välttämättä näy selvästi ulospäin ja työntekijä voi suoriutua tehtävistään edelleen hyvin. Oireet eivät kuitenkaan jää työpaikan ulkopuolelle, vaan työtehtävistä suoriutumiseen voi joutua käyttämään aiempaa enemmän energiaa.  

– Vaihdevuosiin voi liittyä useita työkykyä ja terveyttä heikentäviä oireita, kuten esimerkiksi univaikeuksia, mielialan vaihtelua ja päänsärkyä. Oireiden helpottamiseksi voidaan hyödyntää esimerkiksi elintapamuutoksia ja tarvittaessa lääkkeellisiä hoitoja, kuten hormonihoitoa. Jos vaihdevuosioireet ovat hankalia tai heikentävät työkykyä ja elämänlaatua, on tärkeää hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioon ja keskustella sopivista hoitovaihtoehdoista, Sipilä muistuttaa. 

Myös ruokavaliolla on suuri merkitys. Sillä voidaan tukea painonhallintaa, verensokeritasapainoa sekä sydän- ja verisuoniterveyttä, joilla kaikilla on merkitystä myös jaksamisen, unen ja yleisen hyvinvoinnin kannalta. 

– Naisen aineenvaihdunta hidastuu vaihdevuosissa, mutta vaihdevuosien aikana ei väistämättä tapahdu painonnousua. Monipuolinen ja riittävä ravitsemus auttaa ylläpitämään jaksamista ja toimintakykyä sekä tukee painonhallintaa. Vaihdevuosissakaan ei tarvita ihmedieettejä, vaan tasapainoista ja omaan arkeen sopivaa syömistä, joka tukee jaksamista ja terveyttä pitkällä aikavälillä, Mehiläisen ravitsemusterapeutti Iina Juvonen kertoo. 

Joka neljäs nainen on kokenut virtsankarkailua – yli 30 % jättää hakematta apua 

Tutkimuksessa lantionpohjan vaivoista kärsivistä naisista 24 prosenttia kertoo kokeneensa virtsankarkailua viimeisten viiden vuoden aikana. Vaivaan ei silti haeta välttämättä ammattilaisen apua. 

– On erittäin huolestuttavaa, että kolmasosa virtsankarkailusta kärsivistä ei hae apua. Virtsankarkailu kannattaa hoitaa ajoissa, sillä hoito on usein helpompaa, kun oire ei ole vielä päivittäistä elämää liikaa häiritsevä. Oirekuvalla on usein taipumus pahentua ajan kanssa, lantionpohjan fysioterapeutti, seksologi Sonja Toivola kertoo. 

Toivola muistuttaa, että koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä hakeutua hoitoon. 

– Tutkimuksen mukaan moni ajattelee virtsankarkailun olevan osa naiseutta. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla lähtökohtaisesti missään kohtaa naisen elämää. Moni kokee häpeää virtsankarkailuoireista ja häpeä saattaa estää hakeutumasta hoitoon. Me lantionpohjan toimintahäiriöihin erikoistuneet fysioterapeutit työskentelemme erilaisten intiimialueen oireiden parissa joka päivä, eikä meidän vastaanotolla tarvitse hävetä kertoa oireista, Toivola jatkaa. 

Myös seksuaalinen haluttomuus ja yhdyntäkivut naisten huolena 

Tutkimukseen vastanneista naisista lähes neljännes kertoo kärsivänsä seksuaalisesta haluttomuudesta (14 %) tai yhdyntäkivuista tai muista seksuaaliterveyteen liittyvistä ongelmista (10 %). 

– Seksuaalinen haluttomuus on usein monen tekijän summa. Jos seksiin liittyy kipua, epävarmuutta tai huolta oman kehon toiminnasta, on hyvin ymmärrettävää, että se vaikuttaa myös haluun, Toivola kertoo. 

Toivolan mukaan seksuaaliterveyden ongelmia ei tulisi pitää väistämättömänä osana ikääntymistä tai elämäntilannetta, vaan myös niihin on saatavilla apua ja hoitokeinoja. 

– Riittävä uni, lepo ja stressinhallinta ovat halun heräämisen perusedellytyksiä. Keho ei usein syty nautintoon, jos se käy jatkuvasti ylikierroksilla. Lisäksi on tärkeää keskustella mahdollisen kumppanin kanssa rehellisesti siitä, miltä oma tilanne tuntuu, mitä kaipaa ja mikä mahdollisesti sammuttaa halua, Toivola toteaa.  

Jos haluttomuus aiheuttaa ahdistusta, pahaa mieltä tai kuormittaa parisuhdetta, asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Seksuaaliterapeutin vastaanotolla ammattilaisen kanssa solmuja voi purkaa luottamuksellisesti, ilman häpeää ja juuri omaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla.

_{*Mehiläisen tutkimus toteutettiin IRO Researchin Tuhat suomalaista -tutkimuksen yhteydessä verkkokyselynä ja siihen vastasi yhteensä 1000 naista ja miestä 18.-26.8.2026 välisenä aikana. Tutkimuksen kokonaisotos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.} 

Lisätiedot:
Mehiläinen Femeda, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Milla Sipilä
Mehiläinen, ravitsemusterapeutti, Iina Juvonen
Mehiläinen, fysioterapeutti ja seksologi, Sonja Toivola
Yhteydenotot Mehiläisen viestinnän kautta minna.kontulainen@mehilainen.fi, p. 040 517 6194