Kirjalahjoitus Ensi- ja turvakotien liitolle kannustaa yhteisiin lukuhetkiin

Syksyllä 2026 julkaistu Mörkylimummi on kauan odotettu jatko-osa Julia Donaldsonin kirjoittamille ja Axel Schefflerin kuvittamille Mörkyli-kuvakirjoille. Mörkyli (The Gruffalo) on ilmestynyt Kustannus-Mäkelän julkaisemana suomeksi ensimmäisen kerran jo vuonna 1999. Kirjan on suomentanut Eila Jaatinen ja kirjasta on otettu jo useita painoksia. Vuonna 2004 kirja sai jatko-osan Urhea pikku Mörkyli, jonka suomeksi riimitteli Hannele Huovi. Rakastettua Mörkyli-sarjaa on käännetty jo 114 kielelle ja murteelle, ja Mörkyli-hahmo seikkailee myös animaationa valkokankaalla. Uuden Mörkylimummi-kirjan on suomentanut Raija Rintamäki.

Kirjan tekijöiden Donaldsonin ja Schefflerin toiveesta paikalliset kustantamot ympäri maailman lahjoittavat erän uutta Mörkylimummi-kirjaa valitsemalleen kohteelle. Kirjan suomalainen kustantaja Kustannus-Mäkelä on yhdessä Lukukeskuksen kanssa valinnut lahjoituskohteeksi Ensi- ja turvakotien liiton. 150 lahjoitettua kirjaa on jaettu vauvaperheryhmissä käyville vauvoille ja vanhemmille. Vauvaperheryhmät ovat intensiivistä tukea vauvaperheille ja niitä toimii 11 paikkakunnalla. Vauvaperheryhmissä saa tukea vauva-arkeen, jaksamiseen ja vanhemmuuden haasteisiin. 

Aikuiset ovat avainasemassa vahvistamassa lapsen lukuiloa

Ääneen lukeminen tukee monipuolisesti lapsen kehitystä ja koko perheen hyvinvointia. Lastenkirjallisuuden kieli ja kuvitukset tuovat iloa jo pienestä pitäen ja antavat lapselle turvallisen mielikuvitusmaailman. Lukemisen voi aloittaa jo vauvaiässä esimerkiksi loruttelulla ja iltasadun lukemisella. Lapsen kasvaessa kirjojen äärellä voi jutella monenlaisista aiheista ja käsitellä hankaliakin aiheita lapsentasoisesti.

– Jo aivan pieni vauva nauttii yhteisistä lukuhetkistä. Kirjan kanssa vanhemman on helppo pysähtyä vauvan äärelle ja sylitellä. Vauva nauttii läheisyydestä, huomiosta ja vanhemman lempeästä äänestä. Lukeminen ja läheisyys rauhoittaa vauvaa, mutta myös vanhempaa, jolle läsnäolo muutoin voi olla vaikeampaa, sanoo erityisasiantuntija Tanja Henttonen Ensi- ja turvakotien liitosta. 

Yhteinen lukuhetki luo lapsen kehitykselle myönteisen kehän: lapselle lukeminen samanaikaisesti edistää lapsen kielen- ja puheenkehitystä ja tukee lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta. Vuorovaikutusta tarvitaan, jotta lapsen kielelliset taidot kehittyvät. 

– Tässä ajassa vanhemmat tarvitsevat myönteisiä keinoja, jotka helpottavat vuorovaikutusta vauvan kanssa, Henttonen kuvaa.

Arjen kuormitus ja esimerkiksi koukuttavat älylaitteet haastavat nykypäivänä monia perheitä. Lukuhetki antaa hengähdystauon ja luo päivään yhteistä aikaa. Valtaosa Lukukeskuksen selvitykseen keväällä 2025 vastanneista alle kouluikäisten vanhemmista haluaisi lukea lapselleen enemmän. Vanhemmat myös kertovat lasten suhtautuvan kirjoihin myönteisesti. On siis tärkeää huolehtia, että kaikki lapsiperheet saavat tukea toimivaan arkeen ja lukuhetkien järjestämiseen. 

Lapsiperheitä kohtaavat ammattilaiset voivat tukea perheiden lukemista monin tavoin. Lastenkirjojen esillä pitäminen ja lukeminen tai loruttelu osana muuta toimintaa vahvistavat lukuiloa. Lapselle lukemisen monipuolisista hyödyistä kertominen auttaa vanhempia huomaamaan, miksi lukuiloa kannattaa vaalia kotonakin. Perheitä voi auttaa löytämään sopivia lukemisen rutiineja pitämällä esillä monenlaisia lukemisen tapoja.

Lukukeskuksen varhaislukemisen Lue lapselle -sivusto tarjoaa lukuhetkien lisäämiseen monipuolisia materiaaleja, joita ammattilaiset voivat hyödyntää maksutta työssään perheiden kanssa.