Tradenomit ja Insinööriliitto: Tuottavuus ei synny lisäämällä työtunteja

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Markus Äimälä tyrmäsi blogissaan esityksemme vuosilomalain uudistamiseksi. Kirjoituksessaan Äimälä maalaa kuvaa, jossa lomien päivittäminen vaarantaisi talouden orastavan elpymisen ja romahduttaisi kilpailukyvyn.

Tosiasiallisesti Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut yhtäjaksoisesti jo useamman vuoden ajan. Esimerkiksi suhteessa Saksaan kustannuskilpailukyky parani 4,1 % vuonna 2024 ja 2,7 % vuonna 2025, ja ennusteiden mukaan myönteinen kehitys jatkuu vuosina 2026–2027. Ruotsiin verrattuna suhteellinen kilpailukykymme vahvistui 2,9 % vuonna 2024 ja paranee edelleen. 

Syynä tähän on kilpailijamaita hitaampi työvoimakustannusten kasvu, jossa palkansaajat ovat tehneet vastuullista työtä sopimuspöydissä ostovoimansa kustannuksella. Huomio on siirrettävä nyt työn aitoon tuottavuuteen, joka ei synny työtuntien lisäämisestä.

Ylemmät toimihenkilöt tekevät jo pitkää päivää

Puhe työtuntien vähäisyydestä tuntuu asiantuntijoiden arjessa absurdilta. Asiantuntijat joustavat jatkuvasti ja työ läikkyy vapaa-ajalle. Ylempien toimihenkilöiden todellinen viikkotyöaika on 39,3 tuntia. YTN-datan mukaan 39 prosenttia asiantuntijoista tekee vähintään 40 tuntia viikossa ja vajaa 10 prosenttia tekee jatkuvasti 45 tuntista viikkoa. Valtaosin säännöllisen työajan ulkopuolella tehtävää työtä ei kirjata mihinkään – saati korvata.

Tilanne on jatkunut näin jo vuosia ja tekee loven niin asiantuntijoiden jaksamiseen, ansioihin, eläkekertymään kuin verotuloihinkin. Työntekijöiden joustavuus on venytetty äärimmilleen, ja samalla työnantajapuoli vaatii edelleen lisää työtunteja. 

Työlainsäädäntöön tarvitaan työnantajille tiukempia velvoitteita puuttua työkuormitukseen ja työntekijälle oikeus sairausvapaaseen todetun työuupumuksen perusteella.

Työhyvinvointi on tuottavuuden perusedellytys

Asiantuntijatyö muuttuu jatkuvasti vaativammaksi, eikä kaikkea voida ratkaista uusilla teknologioilla. Vaikka osa asiantuntijatyöstä siirtyisi tekoälyn tehtäväksi, jäljelle jäävä osa vaatii yhä enemmän asiantuntijoita.

Akava Worksin Työolotutkimus 2026 osoittaa asiantuntijakentän hälyttävän tilan: 52 prosenttia korkeakoulutetuista kokee työuupumusriskinsä melko suureksi tai suureksi. 34 prosenttia kokee suoriutumisensa työssä alentuneen psyykkisten vaikeuksien ja stressin vuoksi.  Puhumattakaan alati kasvaneiden mielenterveyden häiriöiden määrästä työelämässä.

Äimälä toteaa blogissaan, että työuupumukseen on puututtava ja tarvitaan kohtuullista kuormitusta, hyvää johtamista ja toimivia joustoja. Mutta ulostulo ei tarjoa ainuttakaan konkreettista toimenpidettä tai aloitetta siitä, miten EK ratkaisisi näitä asioita.

Tarvitsemme akuutteja keinoja Suomen tuottavuuden parantamiseksi. Tuottavuuden laahaaminen hidastaa talouskasvua, ei työtuntien määrä, toteaa Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

Lakimuutokset heikentävät työssäjaksamista

Tällä hallituskaudella on tehty lukuisia heikennyksiä lainsäädäntöön, jotka ovat kiistatta heikentäneet palkansaajien asemaa. Irtisanomissuojan heikentäminen, määräaikaisten työsuhteiden perusteiden höllentäminen, yhteistoimintalain soveltamisrajan alentaminen, lomautusten ilmoitusajan lyhentäminen… Nämä kaikki nimenomaan tuottavuuden nimissä ja vahvasti työnantajaleirin ajamana.

Eikä tavoitteet tähän lopu. EK on asettanut eduskuntavaalitavoitteekseen työaikalainsäädännön uudistamisen siten, etteivät asiantuntijat olisi enää jatkossa sen piirissä.

Jo toteutetut uudistukset ovat heikentäneet myös luottamusta tulevaan, erityisesti nuorilla. Edelleen pöydällä on ainoastaan sellaisia esityksiä, joiden tavoitteena on repiä kaikki irti osaajista. Samalla tavoitteena on entistä pidemmät työurat. Yhtälö on mahdoton ja nyt tarvitsemme jaksamista tukevia toimia, myös lainsäädännön tasolla.

Tuottavuus ja kilpailukyky ei synny työtuntien määrästä. Insinöörien ja tradenomien tekemä asiantuntijatyö vaatii luovuutta, ongelmanratkaisua ja kognitiivista terävyyttä. Siihen tarvitaan osaamisen kehittämistä, hyvää johtamista, riittäviä resursseja ja ennen kaikkea aikaa palautumiselle.

Seuraavan hallituksen on välttämätöntä uudistaa vuosilomalakia työntekijöiden jaksamista parantavasti, jotta Suomeen saadaan lisää kasvua ja tuottavuutta, vaatii Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.