Hanna Holopainen: Lapsen oikeudet toteutuvat vain, jos koulutuspolitiikka pohjautuu tutkittuun tietoon

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö nostaa esiin suosituksia, joiden tavoitteena on opetuksen laadun kehittäminen, opettajien työn tukeminen sekä resurssien ja oppimisen tuen vaikuttavan ja oikea-aikaisen kohdentaminen. Holopainen vaatii, että koulutuspolitiikan tulee nykyistä paremmin perustua tutkittuun tietoon lapsen oikeuksien toteutumiseksi. 

– YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa Suomea turvaamaan jokaiselle lapselle oikeuden opetukseen. Sen toteutumisesta on mahdotonta varmistua, mikäli meillä ei ole koulutusjärjestelmässä saatavilla kattavaa tietoa lasten yhdenvertaisuuden toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä, sanoo Holopainen.

Holopainen nostaa esiin mahdollisuuksien tasa-arvon heikentymisen. Valiokuntatyön aikana on käynyt ilmi, että oppilaan perhetaustalla on vahva yhteys esimerkiksi jatko-opintoihin hakeutumiseen perusopintojen jälkeen. 

– Perusopetuksen neljännesvuosisadan jatkunut lasku on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen pitkä ja syvä. Oppilaiden taustaan liittyvä osaamiserojen kasvu on selkeästi näkyvissä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän perusperiaate mahdollisuuksien tasa-arvosta tulee turvata, vaatii Holopainen.

Valiokunnan mietinnössä nostetaan kehittämistyön esteeksi perusopetuksen puutteelliset rekisteriaineistot.

Holopainen kannattaa tarkastusvaliokunnan johtopäätöstä siitä, että Suomeen tarvitaan tietopohjan vahvistamista, jotta voidaan paremmin arvioida millä toimin perusopetuksen tuloksellisuus ja mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuminen voidaan turvata. 

– Tarvitsemme koko ikäluokkaa koskevaa, säännöllistä ja vertailukelpoista tietoa tuottavaa osaamisen arviointia. Yhtenä toteuttamisvaihtoehtona ovat kansalliset kokeet, jollaisia on käytössä muissa Pohjoismaissa. Holopainen haluaa hälventää pelkoa siitä, että kansallisten kokeiden käyttöönotto automaattisesti johtaisi haitalliseen koulujen välisen vertailun lisääntymiseen. Haitallisen vertailukulttuurin muodostuminen voidaan estää sillä, että kansallisten arviointien tulokset eivät olisi julkisia, painottaa Holopainen.

Lisäksi Holopainen haluaa nostaa esiin nykytilanteeseen sisältyvän nuorten oikeusturvaa heikentävän asetelman. Saman osaamistason oppilailla voi olla usean numeron ero oppiaineen päättöarvioinnissa, mikä aiheuttaa epäoikeudenmukaisuutta yhteishaussa, jossa jatko-opintopaikan saaminen voi ratketa jopa lukuaineiden keskiarvon sadasosilla.

–  Nykyinen tilanne päättöarvioinnin epäyhtenäisyydessä on vakava ongelma nuorten oikeusturvan näkökulmasta. Hyvin toteutettuna kansalliset kokeet toisivat opettajille arvokasta tietoa oman luokkansa oppilaista ja heidän osaamisestaan suhteessa muuhun ikäluokkaa, helpottaisi opetuksen suunnittelua sekä vahvistaisi arvioinnin yhdenvertaisuutta.