Hallintovaliokunnan sd-edustajat: Hallituspuolueiden edustajien vastuulla on korjata digipostin ongelmat, eikä pestä käsiään omista päätöksistä

Viime keväänä hyväksytyn Orpo-Purran hallituksen lainsäädännön myötä Suomi.fi-viesteistä on tullut ensisijainen tapa toimittaa viranomaispostia sähköisesti asioiville kansalaisille. Paperikirjeitä ei enää automaattisesti lähetetä, vaan niiden saaminen edellyttää erillistä asetusten muuttamista.

– SDP varoitti jo lakiesityksen käsittelyn yhteydessä, ettei hallituksen uudistus huomioi riittävästi kaikkien kansalaisten erilaisia valmiuksia käyttää digitaalisia palveluja, muistuttaa Saku Nikkanen.

– Digitalisaatiolla voidaan parantaa palveluja ja helpottaa asiointia, mutta viranomaisviestinnässä lähtökohtana on oltava se, että jokainen saa itseään koskevan tiedon varmasti perille. Tärkeät viranomaispäätökset eivät saa jäädä lukematta siksi, ettei ihminen huomaa sähköistä viestiä tai osaa käyttää palvelua, Paula Werning toteaa.

Uudistuksen käyttöönoton jälkeen julkisuudessa on noussut esiin tapauksia, joissa kansalaiset ovat huomanneet vasta jälkikäteen viranomaispostin siirtyneen sähköiseen muotoon. Samalla on herännyt huoli siitä, kuinka hyvin ihmiset ovat tietoisia muutoksesta ja sen vaikutuksista.

– Erityisen haavoittuvassa asemassa voivat olla ikääntyneet, pitkäaikaissairaat, vammaiset henkilöt sekä ne, joiden arki ei muuten perustu digitaalisten palveluiden aktiiviseen käyttöön, huomauttaa Juha Viitala.

Kyse ei ole vain viestinnän tavasta, vaan kansalaisten oikeusturvasta. Viranomaispostissa voidaan tiedottaa esimerkiksi etuuksista, päätöksistä, määräajoista tai muutoksenhakumahdollisuuksista. Jos viesti jää huomaamatta, seuraukset voivat olla yksittäiselle ihmiselle merkittäviä.

Sd. hallintovaliokuntaryhmän mukaan hallitus sivuutti aiemmin esitetyt huolet eikä ollut valmis ottamaan käyttöön riittäviä varmistuskeinoja, kuten tehokkaampia viestiherätteitä.

– Orpo-Purran hallituksen onkin nyt huolellisesti arvioitava, ovatko uudistuksen vaikutukset olleet sellaisia kuin ennakoitiin. Jos kansalaisten oikeusturva tai yhdenvertaisuus vaarantuu, digitaalisen viestinnän ensisijaisuutta on syytä arvioida uudelleen, vaatii Eveliina Heinäluoma.