Kysely: Suomalaiset näkevät vihreässä siirtymässä kasvumahdollisuuden – Suomelta kaivataan selkeämpää suuntaa

Sitran ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn yhteisen kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista (52 %) pitää vihreää siirtymää Suomelle ensisijaisesti taloudellisena kasvumahdollisuutena eikä pelkkänä kustannuksena. Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Samaan aikaan liki 40 prosenttia vastaajista ei näe Suomella selkeää suunnitelmaa tulevaisuudessa menestymiseen.

”Jos vihreä siirtymä halutaan kääntää Suomen eduksi, tarvitaan selkeämpi käsitys siitä, missä vahvuutemme ovat: vähäpäästöisessä energiassa, teollisuuden sähköistämisessä, puhtaissa teknologioissa – vai näiden yhdistelmässä. Vaikuttaminen EU:n päätöksiin tarpeeksi ajoissa on avainasemassa”, sanoo Timo Miettinen, joka on Sitran vanhempi neuvonantaja sekä kyselyn tuloksia avaavan Vihreä siirtymä tienhaarassa -artikkelin kirjoittaja.

Strategisen suunnan tarvetta korostaa myös Sitran tuore ennakointikatsaus Ilmasto ja luonto muuttuvat – miten Suomi sopeutuu ja uudistuu? Sen mukaan Suomen ilmasto lämpenee, luontokato etenee ja sään ääri-ilmiöt näkyvät yhä selvemmin ihmisten arjessa. Muutokset edellyttävät Suomelta varautumista, sopeutumista ja uudistumista, joita ei ole tehty riittävästi. Ratkaisuja on kuitenkin olemassa, mutta ne pitää ottaa laajemmin käyttöön.

Kyllä EU:n ilmastotavoitteille, ei yhden koon ratkaisuille

Kyselyn mukaan 68 prosenttia suomalaisista kokee, että tehokas ympäristönsuojelu Euroopassa on mahdollista vain EU-maiden yhteisvoimin. Lisäksi 47 prosenttia ajattelee, että ilmastonmuutoksen hidastaminen on teema, josta pitäisi päättää pääosin tai kokonaan EU-tasolla.

Suomalaisten kriittisyys vihreää siirtymää kohtaan liittyy ennen kaikkea toteutukseen. 63 prosenttia on sitä mieltä, että EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ei tunnista Suomen erityisolosuhteita, kuten pitkiä etäisyyksiä, kylmää ilmastoa ja metsien merkitystä. Siksi ilmastopolitiikka muodostuu maallemme kohtuuttoman kalliiksi. Kaksi kolmasosaa näkee, että luonnonvarojen käytöstä ja maatalouspolitiikasta pitää päättää kansallisesti.

”Suomalaiset näkevät vihreässä siirtymässä mahdollisuuksia uudistaa taloutta ja parantaa kilpailukykyä. Ilmastotoimien hyväksyttävyys riippuu kuitenkin sitä, että muutos näkyy konkreettisina investointeina ja työpaikkoina”, Miettinen sanoo.

Kasvumahdollisuuksien toteutuminen riippuu myös investointien paikallisesta hyväksyttävyydestä. Huolta herättävät hankkeiden luontovaikutukset, hyötyjen ja haittojen jakautuminen, asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja alueellinen eriarvoisuus. Siksi Sitra on avannut kunnille rahoitushaun, jossa rahoitetaan vaikuttavan vuorovaikutuksen toteuttamista vihreän siirtymän hankkeissa. Syksyn aikana Sitran julkaisee kaksi raporttia, jotka kertovat esimerkein, miten vaikuttavaa vuorovaikutusta on toteutettu ja mitkä ovat toimivat käytännön menetelmät.

Näin kysely tehtiin

Sitran ja EVAn yhteinen EU-kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2026 osana EVAn Arvo- ja asennetutkimusten sarjaa. Kyselyyn vastasi 2 047 henkilöä. Lisäksi kyselyyn vastasi kutsuttuna 34 EU-asiantuntijaa. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Tiedot kerättiin 17.– 30.3.2026. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa).

Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

Samasta kyselytutkimuksesta on julkaistu aiemmin tuloksia liittyen laajentumiseen,  rahoitukseen, sisämarkkinoihin ja teollisuuspolitiikkaan sekä kumppanuuksiin ja geopolitiikkaan. Ne kertovat muun muassa, että suomalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin on muuttunut: unionilta odotetaan kykyä suojata jäsenmaitaan, vähentää haitallisia riippuvuuksia ja toimia maailmanpolitiikan myllerryksessä. Suomalaiset pitävät ovea raollaan laajentumiselle ja haluavat myös järeämpää teollisuus- ja teknologiapolitiikkaa.