Raidereformin hyödyt uhkaavat jäädä vajaiksi ilman valtion tukea lähijunaliikenteelle

Suomessa valmistellaan parhaillaan kansallista raidereformia, jonka keskeisenä tavoitteena on avata valtion tukema henkilöjunaliikenne eli ostoliikenne kilpailulle. Uudistuksella tavoitellaan monipuolisempia ja kustannustehokkaampia matkustuspalveluja sekä kestävän liikkumisen edistämistä. Uuden kilpailutetun liikenteen on määrä käynnistyä vuoden 2031 alussa.

Lähijunaliikenteen kehittämismahdollisuudet on tunnistettu useilla kaupunkiseuduilla. Tampereen seudulla lähijunaliikennettä on suunniteltu pitkäjänteisesti, ja Helsingin seudulla se on jo vakiintunut keskeiseksi osaksi liikennejärjestelmää. Myös Turun ja Oulun seudut ovat aktivoituneet lähijunaliikenteen tavoittelussa.

Lähijuna laajentaa työmarkkinoita ja vahvistaa kasvua

Lähijuna on erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen väline työmarkkinoiden tehostamiseen ja laajentamiseen. Nopeat ja luotettavat junayhteydet tuovat yritysten ulottuville enemmän osaavaa työvoimaa ja avaavat asukkaille uusia työssäkäyntimahdollisuuksia yli kuntarajojen.

Kun työpaikat ja työntekijät kohtaavat paremmin tukee se työllisyyttä, yritysten kasvua ja innovaatioiden syntymistä sekä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Samalla lähijunaliikenne tukee kestävää yhdyskuntarakennetta ja helpottaa kasvavien kaupunkiseutujen liikenteellisiä haasteita.

Tampereen seudulla pohjatyö on jo tehty

Tampereen kaupunkiseudulla lähijunaliikenteen kehittäminen on keskeinen osa seudun kasvua ja kuntarajat ylittävää joukkoliikennettä. Raideliikenteen toimivuudesta on jo myönteisiä kokemuksia erityisesti Tampereella, Nokialla ja Lempäälässä.

Seudun kunnat ovat sitoutuneet kehittämään seisakkeita ja asemanseutuja yhteistyössä valtion kanssa puoliksi jaetuin kustannuksin. Samalla asumista ja palveluja on ohjattu raideyhteyksien varrelle. Panostukset ovat tukeneet seudun kasvua, lisänneet junamatkustusta ja edistäneet kestävien kulkutapojen käyttöä.

Tampereen kaupunkiseudun vuoteen 2040 ulottuvassa rakennesuunnitelmassa tavoitellaan lähijunaliikenteen laajentamista uusille yhteysväleille ja seisakkeille. Nykyinen rataverkko tarjoaa mahdollisuuksia liikenteen kehittämiseen ilman kokonaan uusien raideyhteyksien rakentamista.

Rahoitus uhkaa jarruttaa lähijunaliikenteen laajenemista

Raidereformin toteutukseen liittyy kuitenkin merkittävä ongelma. Valtion rahoitus on kohdistumassa nykyisten ostoliikenneyhteyksien turvaamiseen, kun taas uusien lähijunalinjojen ja liikenteen laajentamisen kustannukset ovat lähtökohtaisesti jäämässä kuntien vastuulle.

Tämä asettaa Tampereen kaupunkiseudun pitkään valmistellut lähijunasuunnitelmat vaikeaan asemaan. Ilman valtion osallistumista vain osa Tampereen seudulle suunnitelluista yhteyksistä voi toteutua. Vaarana on, että seudullinen lähijunaverkosto jää hajanaiseksi eikä palvele kasvavan työssäkäyntialueen tarpeita täysimääräisesti.

Valtion on kannettava vastuu myös uusien lähijunayhteyksien rahoituksesta ja tuettava aidosti seudullisen lähijunaliikenteen syntymistä yhdessä kuntien kanssa.

Kyse ei ole vain Tampereen seudun liikennepalveluista, vaan koko Suomen kasvun edellytyksistä. Suomen kasvu tarvitsee toimivia kaupunkiseutuja. Raidereformin on annettava niille mahdollisuus kasvaa myös raiteilla.