Keski-Suomen työttömyys syyskuussa 14,3 %

Keski-Suomessa oli syyskuun lopussa 18 218 työtöntä työnhakijaa. Se oli 1 517 (9,1 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 346 henkilöä vähemmän kuin elokuussa 2026. Työttömien työnhakijoiden osuus maakunnan työvoimasta oli syyskuun lopussa 14,3 prosenttia. Koko maassa se oli 11,8 prosenttia.

Keski-Suomen kunnissa työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Hankasalmella, Kinnulassa, Pihtiputaalla ja Toivakassa. Korkeimmat työttömyysasteet syyskuun lopussa olivat Äänekoskella (15,7 %), Saarijärvellä (15,6 %), Jämsässä (15,5 %), Joutsassa (15,2 %) ja Jyväskylässä (15,1 %). Matalimmat työttömyysasteet olivat Toivakassa (6,9 %) ja Muuramessa (9,1 %).

Työttömistä työnhakijoista oli syyskuun lopussa miehiä 10 258 (56,3 %) ja naisia 7 953 (43,7 %). Edellisvuoden syyskuuhun verrattuna miesten työttömyys kasvoi 600 henkilöllä (6,2 %) ja naisten työttömyys 917 henkilöllä (13,0 %). Naisten työttömyys on jo pitkään kasvanut enemmän kuin miesten työttömyys. Elokuuhun 2026 verrattuna miesten työttömyys väheni 114 henkilöllä ja naisten työttömyys 234 henkilöllä.

Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi 11,7 % syyskuuhun 2025 verrattuna. Työllistymistä edistävissä palveluissa olevien määrä kasvoi hieman, mutta palkkatuella työllistettyjen määrä jatkoi vähenemistään.

Työttömät koulutusasteen ja ammattiryhmän mukaan

Syyskuun lopussa määrällisesti eniten työttömiä työnhakijoita oli toisen asteen tutkinnon suorittaneissa (10 086) ja seuraavaksi eniten ylemmän perusasteen suorittaneissa (3 142 työtöntä). Työttömien määrä kasvoi seitsemässä koulutusryhmässä. Eniten prosentuaalista kasvua oli erikoisammattikoulutusasteen suorittaneissa (33,3 %) ja ryhmässä koulutusaste tuntematon (21,4 %). Työttömien määrä laski vuoden takaiseen verrattuna vain alemman perusasteen koulutusryhmässä (-11,3 %). Vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä oli syyskuussa 3 145, kun vastaava luku syyskuussa 2025 oli 2 861. Kasvua oli 284 työtöntä (9,9 %).

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun verrattuna lähes kaikissa ammattiryhmissä. Työttömien määrä väheni maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. ammattiryhmässä (-1,8 %) sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmässä (-0,4 %). Suurin työttömien ammattiryhmä oli palvelu- ja myyntityöntekijät, joita oli työttömänä 3 605. Heidän määränsä kasvoi vuodessa 540 henkilöllä (17,6 %). Toiseksi suurin ammattiryhmä oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, joita oli työttömänä 2 923 (-0,4 %). Kolmanneksi suurin ammattiryhmä oli erityisasiantuntijat, joita oli työttömänä 2 744. Se oli 354 henkilöä (14,8 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työttömyys kasvoi prosentuaalisesti eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden (17,6 %), erityisasiantuntijoiden (14,8 %) ja johtajien (13,9 %) ammattiryhmissä. Myös prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden työttömyys kasvoi selvästi (11,8 %).

Uudet ja kaikki avoimet työpaikat syyskuun aikana

Keski-Suomessa oli uusia avoimia työpaikkoja syyskuun aikana 727, joka oli 42 vähemmän kuin vuosi sitten (-5,5 %). Kaikkiaan syyskuun aikana oli avoinna yhteensä 1 152 työpaikkaa eli 253 vähemmän kuin vuosi sitten (-18,0 %). Kuukauden aikana avoinna olleiden uusien työpaikkojen määrä väheni syyskuuhun 2025 verrattuna kaikissa muissa ammattiryhmissä paitsi rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (51,4 %) ja toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden ammattiryhmissä (21,7 %). Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden (-23,1 %) ja erityisasiantuntijoiden (-21,5 %) ammattiryhmissä.

Uusien avoimien työpaikkojen määrät olivat syyskuun aikana seuraavat: Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue 74, Jyväskylä-Muuramen työllisyysalue 549 ja Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue 126. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueeseen kuuluu myös Mänttä-Vilppula. Uusien avoimien työpaikkojen määrä pysyi Jyväskylä-Muuramen työllisyysalueella käytännössä vuoden takaisella tasolla. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni 25:llä, kun taas Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella uusien avoimien työpaikkojen määrä kasvoi 18:lla. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella oli syyskuun 2026 aikana avoimena yhteensä 139 työpaikkaa, Jyväskylä-Muuramen työllisyysalueella 868 työpaikkaa ja Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella 174 työpaikkaa.

Työttömyys on pitkittynyt monissa ammattiryhmissä

Syyskuun lopun tilanteiden tarkastelu vuosina 2016–2026 osoittaa, että työttömyys on Keski-Suomessa viime vuosina pitkittynyt monissa ammattiryhmissä. Vaikka suurin osa työttömyysjaksoista kestääkin 13–26 viikkoa, yli vuoden ja erityisesti yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrät ovat kasvaneet useissa ammattiryhmissä.

"Keski-Suomen työttömyys ei siis ole viime vuosina ainoastaan lisääntynyt, vaan myös selvästi pitkittynyt. Pitkäaikaistyöttömyyden määrällinen ja prosentuaalinen kasvu näkyy sekä perinteisissä työntekijäammateissa että asiantuntijatehtävissä", kertoo koulutuspäällikkö Marja Pudas Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Palvelu- ja myyntityöntekijät muodostavat edelleen suurimman työttömien ammattiryhmän. Syyskuussa 2026 ryhmässä oli runsaasti myös pitkäaikaistyöttömiä. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut erityisen voimakkaasti viime vuosina.

"Vaikka rakennusalan pitkäaikaistyöttömyys on edelleen korkealla tasolla, uusien avoimien työpaikkojen määrän kasvu viittaa nyt varovaisiin elpymisen merkkeihin", Pudas toteaa.

Myös korkeasti koulutettujen ammattiryhmissä työttömyys on pitkittynyt. Erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden joukossa yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvanut selvästi nimenomaan vuosina 2023–2026. Myös johtajien ammattiryhmässä työttömyys on pitkittynyt, vaikka ryhmän kokonaismäärät ovat edelleen melko pieniä.

Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä pitkien työttömyysjaksojen osuus on kasvanut tasaisesti. Ammatteihin luokittelemattomien työnhakijoiden ryhmä on koko tarkastelujakson ajan ollut huomattavan suuri. Vuonna 2026 tähän ryhmään kuului edelleen merkittävä määrä vähintään vuoden työttömänä olleita henkilöitä.

Keski-Suomen työllisyyskatsaus, syyskuu 2026  (tyollisyyskatsaus.fi)